Kuninkailla oli Raamatun aikaan suuri valta. Kuninkaan määräyksiä piti noudattaa.
Hyvä kuningas oli Jumalaa pelkääväinen ja oikeudenmukainen. Hän puhdisti maan epäjumalanpalveluksesta. Tällainen kuningas oli Jumalan siunaama. Huono kuningas oli jumalaton, joka kokosi omaisuutta itselleen rasittamalla kansaa raskailla veroilla ja töillä.
Israelin ensimmäinen kuningas oli Saul. Mutta Saul ei ollut hyvä kuningas. Saulin jälkeen Jumala valitsi Israelin kuninkaaksi Daavidin. Daavid oli kuninkaana 40 vuotta. Jumala lupasi Daavidille: ”Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lähdet isiesi tykö, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka on yksi sinun pojistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. Hän on rakentava minulle huoneen, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on oleva minun poikani; ja armoani minä en ota häneltä pois, niin kuin otin siltä, joka oli sinun edelläsi.
Minä pidän hänet pystyssä huoneessani ja valtakunnassani iäti, ja hänen valtaistuimensa on oleva iäti vahva." 1 Aik. 17:11-14.
Kun Daavidista oli tullut vanha, kuningas Daavid sanoi: "Kutsukaa minun luokseni pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika." Niin he tulivat kuninkaan eteen. Kuningas sanoi heille: "Ottakaa mukaanne herranne palvelijat ja pankaa poikani Salomo minun oman muulini selkään ja viekää hänet alas Giihonille. Siellä pappi Saadok ja profeetta Naatan voidelkoot hänet Israelin kuninkaaksi. Puhaltakaa pasunaan ja huutakaa: 'Eläköön kuningas Salomo!' Seuratkaa sitten häntä tänne, että hän tulisi ja istuisi minun valtaistuimelleni ja olisi kuninkaana minun sijassani. Sillä hänet minä olen määrännyt Israelin ja Juudan ruhtinaaksi." Silloin Benaja vastasi kuninkaalle ja sanoi: "Amen! Niin sanokoon Herra, minun herrani, kuninkaan, Jumala. Niin kuin Herra on ollut minun herrani, kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on herrani, kuningas Daavidin, valtaistuin."
Salomosta tuli rikas ja viisas kuningas. Kuulemme hänestä paljon lisää tulevien viikkojen aikana pyhäkoulussa.
Jumala piti Daavidille antamansa lupauksen. Myös Jeesus kuului Daavidin sukuun. Jeesus ei ollut maallinen kuningas vaan taivaan valtakunnan kuningas. Jeesus vastasi Pilatukselle, kun tämä kysyi: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä."
Daavid kirjoittaa psalmissaan: ”Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.” Ps. 74:12. Profeetta Jesaja ennusti Jeesuksesta: ”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä. Jes. 9:5.-6.
Mekin laulamme Hoosianna-hymniä näin ensimmäisenä adventtina. Sana adventti tulee latinasta ja tarkoittaa tulemista. Adventtiaikana me muistelemme Raamatun Sanan mukaan
- Jeesuksen tulemista ihmiseksi = joulu, Jeesuksen syntymäpäivä
- Vanhan liiton aikana odotettiin tulevaa Messiasta, syntien sovittajaa
- Jeesus tulee meidän sydämeemme asumaan Sanassaan ja sakramenteissaan
- Jeesus tulee viimeisenä päivänä takaisin ja antaa omilleen iankaikkisen ilon.