Notice: Undefined offset: 1 in /var/www/vhosts/luterilainen.com/httpdocs/components/com_content/router.php on line 338
Kirjoja

ammatit

Mikä oli maailman ensimmäinen ammatti?
Kuka oli ensimmäinen viininviljelijä?
Mistä saatiin purppuraa?
Miksi hopeasepät hermostuivat Efesossa?
Minkä nimisellä kadulla leipojat asuivat Jerusalemissa?

Löydät vastauksia näihin ja moniin muihin kysymyksiin, kun luet alla olevat tekstit Raamatussa esiintyvistä ammateista ja ihmisistä erilaisissa tehtävissä Raamatun aikana.

0
Me kaikki tiedämme, mikä on kuningas. Egyptin kuningasta nimitettiin faraoksi ja Rooman valtias oli keisari.

Kuninkailla oli Raamatun aikaan suuri valta. Kuninkaan määräyksiä piti noudattaa.
Hyvä kuningas oli Jumalaa pelkääväinen ja oikeudenmukainen. Hän puhdisti maan epäjumalanpalveluksesta. Tällainen kuningas oli Jumalan siunaama. Huono kuningas oli jumalaton, joka kokosi omaisuutta itselleen rasittamalla kansaa raskailla veroilla ja töillä.

Israelin ensimmäinen kuningas oli Saul. Mutta Saul ei ollut hyvä kuningas. Saulin jälkeen Jumala valitsi Israelin kuninkaaksi Daavidin. Daavid oli kuninkaana 40 vuotta. Jumala lupasi Daavidille: ”Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lähdet isiesi tykö, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka on yksi sinun pojistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa. Hän on rakentava minulle huoneen, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. Minä olen oleva hänen isänsä, ja hän on oleva minun poikani; ja armoani minä en ota häneltä pois, niin kuin otin siltä, joka oli sinun edelläsi.

Minä pidän hänet pystyssä huoneessani ja valtakunnassani iäti, ja hänen valtaistuimensa on oleva iäti vahva." 1 Aik. 17:11-14.

Kun Daavidista oli tullut vanha, kuningas Daavid sanoi: "Kutsukaa minun luokseni pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika." Niin he tulivat kuninkaan eteen. Kuningas sanoi heille: "Ottakaa mukaanne herranne palvelijat ja pankaa poikani Salomo minun oman muulini selkään ja viekää hänet alas Giihonille. Siellä pappi Saadok ja profeetta Naatan voidelkoot hänet Israelin kuninkaaksi. Puhaltakaa pasunaan ja huutakaa: 'Eläköön kuningas Salomo!' Seuratkaa sitten häntä tänne, että hän tulisi ja istuisi minun valtaistuimelleni ja olisi kuninkaana minun sijassani. Sillä hänet minä olen määrännyt Israelin ja Juudan ruhtinaaksi." Silloin Benaja vastasi kuninkaalle ja sanoi: "Amen! Niin sanokoon Herra, minun herrani, kuninkaan, Jumala. Niin kuin Herra on ollut minun herrani, kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on herrani, kuningas Daavidin, valtaistuin."

Salomosta tuli rikas ja viisas kuningas. Kuulemme hänestä paljon lisää tulevien viikkojen aikana pyhäkoulussa.

Jumala piti Daavidille antamansa lupauksen. Myös Jeesus kuului Daavidin sukuun. Jeesus ei ollut maallinen kuningas vaan taivaan valtakunnan kuningas. Jeesus vastasi Pilatukselle, kun tämä kysyi: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta; jos minun kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun kuninkuuteni ei ole täältä."

0b
Muistatko, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin: ”He (opetuslapset) toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. Monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta. Ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" Mark. 11:7.-10.

Daavid kirjoittaa psalmissaan: ”Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.” Ps. 74:12. Profeetta Jesaja ennusti Jeesuksesta: ”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä. Jes. 9:5.-6.

Mekin laulamme Hoosianna-hymniä näin ensimmäisenä adventtina. Sana adventti tulee latinasta ja tarkoittaa tulemista. Adventtiaikana me muistelemme Raamatun Sanan mukaan

  1. Jeesuksen tulemista ihmiseksi = joulu, Jeesuksen syntymäpäivä
  2. Vanhan liiton aikana odotettiin tulevaa Messiasta, syntien sovittajaa
  3. Jeesus tulee meidän sydämeemme asumaan Sanassaan ja sakramenteissaan
  4. Jeesus tulee viimeisenä päivänä takaisin ja antaa omilleen iankaikkisen ilon.
1
Osaatko sinä soittaa jotakin soitinta? Muistatko, mitä soitinta Daavid soitti, kun hän rauhoitti soitollaan kuningas Saulia. Vastauksen löydät 1 Sam. 16:23. Vaikka Raamatussa ei mainita montakaan soittajaa, on niitä ollut, kun soittimiakin on ollut. Annakin sinulle nyt tehtäväksi laskea, kuinka monta soitinta löydät tästä tekstistä.

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan Kainin jälkeläisistä: ”Juubalista tuli kaikkien niiden kantaisä, jotka kannelta ja huilua soittavat.” 1 Moos. 4:21.

Vanhassa Testamentissa soittimet ja niiden soittaminen liittyvät Jumalan ylistämiseen: ”Daavid ynnä koko Israelin heimo karkeloi kaikin voimin Herran edessä soittaen kaikenkaltaisilla kypressipuisilla soittimilla, kanteleilla, harpuilla, vaskirummuilla, helistimillä ja kymbaaleilla.” 2 Sam. 6:5. Kymbaalit olivat nykyisten symbaalien eli lautasten kaltaiset.

Daavidin aikana oli soittajien lisäksi myös laulajia, heitä nimitettiin veisaajiksi: ”Nämä kaikki - - veisasivat Herran temppelissä kymbaalien, harppujen ja kanteleitten säestäessä, Jumalan temppelipalveluksessa kuninkaan - - johdolla. Heidän ja heidän veljiensä lukumäärä, jotka oli opetettu veisaamaan Herran kunniaksi, kaikkien taitajien, oli kaksisataa kahdeksankymmentä kahdeksan. (288 = 2*12*12)” 1 Aik. 25:6-7. Nehemian aikana kuoron muodostivat nais- ja miesveisaajat. (Neh. 7:67)

Kun Israelin kansa oli pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa, annettiin tällainen käsky: "Teille, kansat, sukukunnat ja kielet, julistetaan: heti kun te kuulette torvien, huilujen, kitarain, harppujen, psalttarien, säkkipillien ja kaikkinaisten muiden soittimien äänen, langetkaa maahan ja kumartaen rukoilkaa kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt. Mutta joka ei lankea maahan ja kumarra, se heitetään sillä hetkellä tuliseen pätsiin." Dan. 3:4-5. Näin Nebukadnessar olisi halunnut itselleen samanlaisen kunnianosoituksen kuin Jumalalle, mutta Jumala sanoo Sanassaan: ”Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.” Ps. 81:10.

Jeesus ja opetuslapset lauloivat kiitosvirren ehtoollisen asettamisen jälkeen ennen kuin he lähtivät Öljymäelle. Paavali ja Siilas lauloivat kiitosvirttä koko yön, vaikka he olivat vangittuina.

Laulaminen ja soittotaito ovat Jumala lahjoja, leivisköitä. Jumala tahtoo, että me käytämme niitä. Paavali kehottaa kristittyjä ylistämään Jumalaa psalmein, kiitosvirsin ja hengellisin lauluin: ”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.” Kol. 3:16.

Virsi-sanakin on Raamatusta, jossa meitä kehotetaan:

Veisatkaa hänelle uusi virsi, helkyttäkää kieliä ihanasti ja riemullisesti. Ps. 33:3.

Hän antoi minun (Daavidin) suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan. Ps. 40:4. Lue myös Daavidin psalmi 150, josta on tehty meille tuttu virsi: Herraa hyvää kiittäkää.

Ilmestyskirjassa meille kerrotaan iankaikkisesta elämästä: ”Minä (Johannes) kuulin äänen taivaasta ikään kuin paljojen vetten pauhinan ja ikään kuin suuren ukkosenjylinän, ja ääni, jonka minä kuulin, oli ikään kuin kanteleensoittajain, kun he kanteleitaan soittavat. He veisasivat uutta virttä valtaistuimen edessä…”

Onko sinulla jokin lempivirsi tai hengellinen laulu, josta pidät erityisen paljon? Tähän aikaan vuodesta laulamme tietysti joululauluja. Martti Lutherin virsi, Enkeli taivaan lausui näin, on varmaan tunnetuin ja rakastetuin virsi Suomessa ja muissakin maissa. Osaathan sen?

3
Oletko sinä kokeillut onkimista tai pilkkimistä? Keskellä kirkasta päivää ei kannata onkia.
Jotkut kalat uivat kaislikossa, toiset syvällä jne. Onkimalla ei saa saalista kuin omaan tarpeeseen. Jos haluaa enemmän kaloja pitää olla katiska, verkko tai nuotta.

Gennesaretin järvi on suuri järvi. Sitä nimitetään myös Tiberiaan mereksi. Järven ympärillä on kukkuloita, ja se on altis yllättäville ja voimakkaille myrskyille.  Se oli ja on yhä hyvin kalaisa järvi. Mutta mitä kaloja siinä oli? Raamatussa ei mainita yhtään kalalajia nimeltä. Gennesaretin järvessä esiintyy nykyisin ainakin 25 kalalajia. Muutamia niistä tavataan myös Afrikassa, mutta muuten ne ovat Palestiinan rajojen ulkopuolella tuntemattomia. (DiGiIRT)

Pietari ja Andreas, Jaakob ja Johannes olivat ammattikalastajia ennen kuin Jeesus kutsui heidät opetuslapsikseen. Kalastajat saattoivat olla hyvätuloisia. Sebedeuksella (Jaakobin ja Johanneksen isällä) oli palkkalaisia: ”Kohta hän (Jeesus) kutsui heidät (Jaakobin ja Johanneksen); ja he jättivät isänsä, Sebedeuksen, palkkalaisineen venheeseen ja lähtivät seuraamaan häntä. Mark. 1:20.

Jeesus on kaikkitietävä Jumala. Hän tiesi senkin, missä kalaparvet uivat. Lue Raamatusta kaksi kertomusta tästä:
  1. Pietarin ensimmäinen kalansaalis Luuk. 5:1-11
  2. Miksi Jeesus käski Pietarin onkia.  Matt. 17:22-27
Jeesus käytti nuotalla kalastamista esimerkkinä opettaessaan Jumalan valtakunnasta: ”Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja. Kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois. Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.” Matt. 13:47-50 Viimeisenä päivänä vanhurskaat ja epäuskoiset erotetaan toisistaan: vanhurskaat iankaikkiseen iloon taivaassa, epäuskoiset iankaikkiseen kadotukseen. Jeesuksen hankkima sovitustyö on tarjolla kaikille, lahjaksi, ilmaiseksi. Kaikki eivät valitettavasti ymmärrä tämän lahjan arvoa vaan hylkäävät sen.

Jeesus tahtoo tehdä meistäkin kalastajia, ihmisten kalastajia. Myös lapset ja kaikki  seurakunnan jäsenet voivat kertoa Jeesuksesta toisille ihmisille ja tuoda heitä Jeesuksen luo. Rukoillaan tänään yhdessä, että me säilyisimme uskossa ja että Jumala avaisi myös kaikkien rakkaittemme sydämet niin, että Hänen Sanansa valo saisi sinne paistaa.

2

Seppä on ammattimies, joka osaa tehdä metallista erilaisia esineitä. Suomessa on edelleen joitakin seppiä, ennen heitä oli enemmän. Metalli pitää ensin kuumentaa hehkuvaksi ja sitten sitä voi muokata takomalla. Nykyisin rauta ja sitä kovempi teräs (metalliseos) ovat varmaan yleisimpiä metalleja, joita sepät takovat. Hopea ja kulta ovat arvokkaita jalometalleja. Nykyisin on myös teollisia teräsvalimoita, joissa valetaan sulasta teräksestä tarve-esineitä.

Vanhan Testamentin aikana seppiä tarvittiin erityisesti sotatarvikkeiden tekemiseen. Sotilaat tarvitsivat keihäitä ja miekkoja, kypäriä ja panssareita. Aluksi seppien metallina olivat pronssi ja vaski, myöhemmin rauta, kulta ja hopea. Vaski sana tarkoittaa kuparia, pronssia tai messinkiä, joka on kuparin ja sinkin seos. (Vertaa vaskikäärme) Seppiä tarvittiin myös Ilmestysmajan ja Jerusalemin temppelin ja muiden arvokkaiden rakennusten ja niiden koristeiden tekemisessä.

Nyt hyppäämme Efesoon ja apostolien aikaan. Efeso oli kaupunki, joka sijaitsi Välimeren rannalla nykyisessä Turkissa, siis Aasiassa. Siellä palvottiin epäjumalaa, Artemista. Tälle oli rakennettu upea temppeli. Paikalliset hopeasepät takoivat hopeasta Artemiksen temppelin pienoismalleja ja myivät niitä ihmisille.  Näin hopeasepät saivat hyvät tulot.

Apostoli Paavali teki siellä lähetystyötä ja julisti ihmisille, etteivät kuolleet patsaat ole jumalia.

Luukas kirjoittaa tästä Raamatussa: ”Sillä eräs hopeaseppä, nimeltä Demetrius, joka valmisti hopeaisia Artemiin temppeleitä, hankki sillä ammattilaisille melkoisia tuloja. Hän kutsui kokoon nämä sekä muut, jotka sellaista työtä tekivät, ja sanoi: "Miehet, te tiedätte, että meillä on hyvä toimeentulomme tästä työstä; mutta nyt te näette ja kuulette, että tuo Paavali on, ei ainoastaan Efesossa, vaan melkein koko Aasiassa, uskotellut ja vietellyt paljon kansaa, sanoen, etteivät ne ole jumalia, jotka käsillä tehdään. Nyt uhkaa se vaara, että ei ainoastaan tämä meidän elinkeinomme joudu halveksituksi vaan sekin, että suuren Artemis jumalattaren temppeliä ei pidetä minään ja että hän menettää mahtavuutensa, hän, jota koko Aasia ja koko maanpiiri palvelee." Kun he sen kuulivat, tulivat he vihaa täyteen ja huusivat sanoen: "Suuri on efesolaisten Artemis!" Ja koko kaupunki joutui sekasortoon.” Apt. 19:24-29. Lopulta kaupungin kansleri sai väkijoukon rauhoittumaan.

Yhä vielä ihmiset saattavat uskoa joidenkin esineiden tuovan itselleen onnea tai jopa varjelevan heitä. Tällaisia voivat olla jotkut kaulakorut tai jopa pienet posliiniset enkelipatsaat. Kerran eräs oppilaani kaivoi repustaan kokeen aluksi jäniksenkäpälän, jonka hän uskoi auttavan häntä kokeessa. Mutta nämä esineet ovat Artemiin temppelin pienoismallien tavoin vain kuollutta, hengetöntä ainetta. Jeesus on meidän turvamme. Häntä voit aina rukoilla avuksesi, olitpa missä vaan.

Uskovat saattavat kantaa kaulassaan ristiä, mutta sekään ei saa olla taikakalu. Risti vain osoittaa muille, että sitä kantava henkilö haluaa olla julkisesti kristitty ja muistuttaa kantajaansa Jeesuksesta ja Hänen armostaan.

4
Leipä on viljasta valmistettua ruokaa, joka leivotaan taikinasta ja paistetaan. Viljana käytetään yleisimmin vehnää, mutta myös muut viljat, kuten ruis, kaura ja ohra sopivat leipätaikinaan. Mieti, mitä erilaisia nimityksiä tunnet leivälle (sämpylä, rieska, limppu jne). Raamatussa pientä leipästä nimitetään kaltiaiseksi. Toisaalta Raamatussa sanalla leipä tarkoitetaan yleensä ruokaa/elatusta, anotaanhan Isä meidän -rukouksessa: Anna meillä tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Leipä on aina kuulunut ihmisten ruokapöytään ja kuuluu yhä kaikkialla maailmassa.
Jo heti syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala sanoi Aadamille: ”Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen.”

Lue Raamatusta, mitä tuttuja tarjoiluja Aabraham tarjosi vierailleen. 1 Moos. 18:5-8.

Kotona äiti oli se, joka leipoi perheelleen, mutta kuninkaan hovissa tarvittiin leipojia. Kun profeetta Samuel varoitti Israelin kansaa siitä, mitä oikeuksia kuninkaalla on, hän sanoi: "Teidän tyttärenne hän (kuningas) ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.”

Leipää on leivottu myös myyntiin, sillä Raamatussa mainitaan, että Jerusalemissa oli ennen sen hävittämistä (n. 586 eKr) peräti Leipurienkatu, jonka varrella ilmeisesti ammattileipurit asuivat. Jer. 37:21. Ainakin matkalla olijat joutuivat ostamaan leipänsä.

Lue Raamatusta 1 Kun. 17:10-16 kertomus siitä, mitä tapahtui, kun leski vaimo leipoi leipäsen profeetta Elialle pitkän kuivuuden ja nälänhädän aikana.

Leipä niin kuin kaikki muukin ruoka on Jumalan lahjaa meille. Se, mitä Isä meidän -rukouksessa pyydämme, täyttyy muun muassa silloin, kun Jumala leipurien kätten kautta antaa meille ravintomme. Leipurit ovat siis ikään kuin Jumalan käsiä. Muistathan siunata ruokasi ja kiittää siitä.

Yhtä tärkeää kuin on saada joka päivä ruokaa, on ruokkia sieluamme Jumalan Sanalla. Jeesus sanoi: sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'" Matt. 4:4.

Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun luokseni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.” Joh. 6:35  Tällä hän tarkoittaa sitä, että usko Jeesukseen antaa rauhan omalletunnolle, luottamuksen siihen, että Jumala pitää tässä elämässä huolta ja myös varmuuden siitä, että kerran pääsee iankaikkiseen elämään, jossa ei ole enää nälkää: ”Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa (Jeesus), joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä." Ilm. 7:16-17.