Raamatun aikaan ei ollut lainkaan poliiseja. Suomessakin poliiseja on ollut vasta 1900-luvulla. Järjestyksen säilymisestä vastasivat sotilaat. Sotilaita tarvitaan yhä isänmaamme puolustamiseen ja rauhanturvaamistehtäviin eripuolilla maailmaa.

Sadanpäämies oli sadan sotilaan muodostaman osaston päällikkö. Raamatussa kerrotaan erikseen muutamasta roomalaisesta sadanpäämiehestä. He olivat arvostetussa asemassa olevia, mahtavia miehiä, mutta juutalaisten silmissä halveksittavia pakanoita. Kuitenkin Raamattu kertoo meille heidän uskostaan: 

1. Lue Raamatusta kertomus eräästä sadanpäämiehestä Kapernaumissa: Matt. 8:5-13.
2. Lue myös Matt. 27:54, mitä Jeesuksen ristin juurella vartioinut sadanpäämies sanoi, kun Jeesus kuoli.

Apostolien teoissa meille kerrotaan Korneliuksesta, sadanpäämiehestä, joka asui Kesareassa. Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niin kuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa. Hänelle ilmestyi enkeli. Lue, mitä asiaa enkelillä oli Korneliukselle (Apt. 10: 3-6). Voit lukea koko 10. luvun, jossa kerrotaan, kuinka apostoli Paavalille kirkastui se, että Jeesus kuoli kaikkien ihmisten, myös pakanoiden edestä. Kornelius ja hänen perheensä kastettiin Jeesuksen, Kristuksen nimeen.

Tietysti sotilaita tarvittiin myös sotimaan, sekä hyökkäämään/valloittamaan että puolustamaan omaa maata. Vanhassa testamentissa meille kerrotaan monista sodista, joita Israelin kansa joutui käymään. Monesti, jos kansa luotti Jumalan apuun, Jumala antoi heille voiton jollakin erikoisella tavalla. Sinäkin muistanet Daavidin taistelun filistealaista sotilasta, Goljatia, vastaan.

Olisi ihana asia, jos saisimme elää rauhassa, ilman sotia. Mutta sotia on aina ollut ja tulee olemaan maailman loppuun asti. Jeesus sanoi lopunajan merkeistä: ”Kun kuulette sotien ja kapinain melskettä, älkää peljästykö. Sillä näitten täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule vielä heti. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan…” Luuk. 21:9-10.

Se rauha, josta jouluenkeli puhui, ei tarkoita sitä, ettei maailmassa olisi enää sotia, vaan se tarkoittaa rauhaa Jumalan ja ihmisten välillä. Se rauha rikkoutui syntiinlankeemuksessa, mutta Jeesuksen sovitustyön tähden meillä on rauha Jumalan kanssa. (Room. 5:1.) Jeesus on Rauhanruhtinas.

Me kristityt olemme sotilaita, sillä meillä on jatkuva taistelu syntiä vastaan. Mutta tässä taistelussa tarvitaan ihan toisenlaiset aseet: ”Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä,
ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,  ja ottakaa vastaan pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.” Ef. 6:15-17

Me saamme kaiken maallisen melskeen keskellä turvallisesti luottaa Jumalan apuun:
”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,  ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.” Fil. 4:6-7.