Oli kuuma kesäpäivä. Aurinko porotti täydeltä taivaalta. Leena ja Kaisa päättivät lähteä uimaan. Vesi oli melko lämmintä, mutta miten suloisesti se virkistikään, kun sai pulahtaa uimaan. Ihanaa, kun meillä Suomessa on niin paljon puhdasvetisiä järviä, sanoi Leena. Olisi se kamalaa, jos eläisimme Afrikassa, eikä aina saisi puhdasta vettä edes juotavakseen, kun olisi jano, jatkoi Kaisa. Ilman juomista ihminen ei elä montaa päivää, tiesi Leena. Mennään kotiin katsomaan, että Mustin juomakupissa on vettä. Silläkin voi olla kuuma, kun sillä on niin paksu turkki.

Vesi on Jumalan luoma, elämälle välttämätön aine. Vettä tarvitsevat kaikki - ihmiset, eläimet ja kasvitkin. Luonnossa on ihmeellinen veden kiertokulku. Vettä sataa. Se imeytyy maahan. Siitä kasvit imevät sitä juurillaan ja haihduttavat lehdiltään taas taivaalle. Mutta ne saavat veden mukana ravintoaineet, joita ne tarvitsevat. Talvella vesi sataa lumena. Lumi muodostaa hanget, jotka toimivat lämpöeristyksenä niin, että kasvit ja eläimet selviävät talven kylmyydestä. Vaikka vesi jäätyy, niin järven pohjassa on neljäasteista vettä niin, että kalat selviävät talvesta.

Raamatussa sanotaan: "Sillä niin kuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin."