"Isi, tuu kattomaan mun piirustusta!" Annika hihkuu koulun käytävällä. Seinille on ripustettu syksyn aikana piirrettyjä, maalattuja ja askarreltuja kuvia, joiden tekemisestä lapset kertovat käytävällä kierteleville aikuisille. Monen oppilaan vanhemmat ovat tulleet avoimien ovien päivänä seuraamaan lasten koulupäivää. Matematiikan tunnilla lasketaan yhdessä kertolaskuja, äidinkielen tunnilla luetaan omia tarinoita, välitunnilla potkitaan palloa ja päivän päätteeksi vanhemmille esitetään hieno musiikkinäytelmä. Vanhemmat ovat iloisia: "Kylläpä te osaatte jo paljon!"

Taivaan Isäkin on iloinen ihmisten taidoista. Hän on antanut jokaiselle ihmiselle monia kykyjä, ja toivoo, että niitä käytettäisiin hyvään. Jotkut osaavat laulaa tai piirtää kauniisti, jotkut ovat taitavia rakentelemaan. Toisilla laskupää toimii nopeasti, toisilla kynä sauhuaa ja mielikuvitus laukkaa tarinoita kirjoittaessa. Jotkut ovat kovia juoksemaan ja kiipeilemään, jotkut osaavat esiintyä isolle joukolle, jotkut ystävystyvät nopeasti ja jotkut osaavat lohduttaa surevaa kaveria. Kaikista taidoistamme saamme kiittää Jumalaa. On oikein kehittää kykyjään, ilahduttaa niillä muita, ja iloita myös muiden osaamisesta. Oma osaaminen voi olla myös seurakunnassa monella tavalla hyödyksi ja iloksi.