Osaatko virren: "Mä sulle enkeleistäs tuon, Herra, kiitoksen. Ei ole kauhuks mulle nyt vallat pimeyden. Sä enkelisi anna mua nytkin varjella, mua käsillänsä kantaa vaaroissa kaikissa." (Sanat Filip Melanchton 1497 - 1560)
Tunsin erään Suoma-nimisen naisen. Hän oli lehdenjakaja. Hän liikkui anivarhain aamuöisin yksin kaupungilla, kun muut vielä nukkuivat. Kerran kysyin häneltä, eikö häntä pelota kulkea yksin pimeässä kaupungissa. Suoma vastasi minulle hymyillen: "Ei ollenkaan - Katsos sama Jumala, joka varjelee minua päivällä, varjelee minua yölläkin." Suoma uskoi Jumalaan. Hän tiesi, että Jumalalla on hyvät enkelit, jotka varjelevat meitä.
Psalmissa kirjoitetaan suojelusenkeleistä näin: "... hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi."
Toinen tuttu enkelilaulu on Immi Hellenin runoon tehty laulu:
-
niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vierellä käy.
On pimeä korpi ja kivinen tie ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi pianhan lapsonen langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois.
Ja syntikin mustia verkkoja vaan on laajalle laskenut korpehen maan.
Niin pianhan niihinkin tarttua vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois. -
-
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps' ethän milloinkaan ottaakaan vois sä kättäsi enkelin kädestä pois.