Juhannus
 Johannes Kastajan juhla
 
 
juha Pian leirimme jälkeen on juhannus. Juhlan aihe on Johannes Kastajan syntymä. Hän syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Kun Maria sai tietää olevansa raskaana, hän meni sukulaisnaisensa Elisabetin luokse, joka oli kuudennella kuulla raskaana ja odotti Johannes Kastajaa. Tällä kertaa tarkastelemme, kuka tuo mies oli ja mitä hän opetti.

1. Ennustuksia Johannes Kastajasta ja hänen syntymänsä

Vanhassa testamentissa ennustetaan Johannes Kastajan tulemisesta Kristuksen edelläkävijänä. Jes. 40:3 viittaa häneen: "Huutavan ääni kuuluu: "Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme." Malakiaan kirjassa hänestä puhutaan Eliana, joka ilmoittaa viimeisen ajan eli Uuden liiton saapumisen ja Herran päivän lähestymistä: "Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä." (Mal. 4:5) Niin kuin Elia oli suuri murrosajan profeetta, niin oli Johannes Kastajakin. Tätä ei kuitenkaan pidä käsittää niin, että Johannes Kastaja ja Elia olisivat yksi ja sama henkilö. Kyse on siitä, että Jumala oli valinnut heidät molemmat merkittävään profeetan tehtävään ja että heidän tehtävänsä monessa suhteessa muistuttivat toisiaan. Johanneksen erityinen tehtävä oli saarnallaan osoittaa kansalle tietä parannukseen ja kehottaa heitä turvaamaan Jeesukseen.

Johanneksen syntymä oli ihmeellinen asia. Hänen vanhempansa olivat jo iäkkäitä, eikä enää näyttänyt olevan toivoa lapsen saamisesta. Jumala kuitenkin vastasi heidän rukouksiinsa ja antoi pojan syntyä. Jo ennen kuin Johannes syntyi, enkeli ilmoitti varsin tarkasti hänen tehtävästään. Hän oli saava Pyhän Hengen jo äitinsä kohdussa, hänen tehtävänsä oli saarnallaan kääntää monen sydämet Jumalan puoleen Kristuksen tulemista varten (Luuk. 1:16-18). Tässä yhteydessä käy myös tarkemmin ilmi yhteys Eliaaseen. Johanneksen sanotaan kulkevan Kristuksen edellä Eliaan hengessä ja voimassa. Johanneksen syntymävaiheisiin liittyy ihmeellinen tapahtuma, nimittäin se, että hän hyppäsi äitinsä kohdussa, kun äiti kuuli Marian tervehdyksen tämän tullessa ilmoittamaan omasta raskaudestaan ja Jeesuksen lähellä olevasta syntymästä.

2. Johanneksen saarna- ja kastetoiminta

Johannes saarnasi taivaan valtakunnan tulemista ja parannuksen välttämättömyyttä. Hän toimi Juudean erämaassa. Hänen toimintansa herätti yleistä huomiota, ja kansaa tuli kaupungeista ja kylistä hänen luokseen. Useat tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät. Hänen luokseen tuli myös fariseuksia ja saddukeuksia, jotka eivät ottaneet vastaan evankeliumia Jeesuksesta. Heitä Johannes moitti epäuskosta, julisti tulevasta Vapahtajasta ja siitä, että Kristus on myös tuomari, joka tuomitsee epäuskoiset ja rankaisee heitä (Matt. 3:11-12).

Johanneksen saarna viittasi Jeesukseen. Pääkohta oli se, että Jeesus on Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin (Joh. 1:29). Armon omistamiseksi oli katumuksessa ja uskossa käännyttävä pois synnistä ja kaikesta väärästä uskosta. Kuulijoiden oli uskossa kuultava Vanhan liiton ennustuksia siten, että ne lupaavat Vapahtajan ja syntien anteeksiantamuksen hänen nimessään. Vanhan liiton aikaisista säädöksistä ei enää pitänyt etsiä sielulle turvaa, sillä niiden täyttymys, Vapahtaja oli tullut. Luvattu Jumalan valtakunta, Uusi liitto Kristuksen kautta, oli tulossa.

Johanneksen ja Jeesuksen toiminnan välinen kiinteä yhteys käy ilmi siitä, että monet Jeesuksen opetuslapsiksi tulleet miehet olivat aluksi Johanneksen opetuslapsia, vrt. esim. Joh. 1:35-42. Siirtyminen Johanneksen seurasta Jeesuksen seuraan oli johdonmukaista ja oikein, sillä Johanneksen tarkoitus oli johtaa kansaa Jeesuksen luo. Tämä hänen tehtävänsä ilmenee selvästi hänen sanoissaan: "Hänen (Jeesuksen) tulee kasvaa, mutta minun vähetä."(Joh. 3:30)

Johanneksen kaste oli parannuksen kaste syntien anteeksi saamiseksi (Mark. 1:4, Luuk. 3:3). Näin ollen se oli uskoa synnyttävä sakramentti ja saattoi kastetun osalliseksi Jumalan armosta. Se oli uudestisyntymisen pesu ja Pyhän Hengen uudistus. Toiselta puolen Johanneksen kaste oli voimassa vain väliaikaisesti. Kun Jeesus oli asettanut kasteen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ei Johanneksen kastetta enää pitänyt käyttää.

Myös Jeesus otti vastaan kasteen Johannekselta. Hänen saamansa kasteen tarkoitus oli erilainen kuin meidän saamamme kasteen. Jeesus ei tarvinnut syntien anteeksiantamusta. Johannes käsitti sen. Hän esteli Jeesusta ja sanoi: "Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni." (Matt. 3:14) Syy Jeesuksen kasteeseen oli se, että hän kantoi meidän syntejämme ja alentui meidän tähtemme rangaistavaksi. Ottamalla vastaan Johanneksen kasteen hän julkisesti vihkiytyi maailman syntien kantajan tehtäväänsä. Me olemme kasteessamme saaneet hänen sovitustyönsä hyödyn, olemme tulleet kastetuiksi hänen kuolemaansa (Room. 6:3). Se merkitsee, että hänen kuolemansa hyöty eli syntien anteeksiantamus on kasteessa lahjoitettu meille.

3. Johanneksen vankeus ja elämän loppuvaiheet

Johannes pysyi uskollisena kutsumukselleen. Se merkitsi Jeesukseen nähden sivuosassa pysymistä. Toisaalta hän jatkuvasti kutsui ihmisiä parannukseen. Hän muun muassa nuhteli kuningas Herodesta aviorikoksesta. Tämän johdosta saamansa vankilatuomion hän otti kapinoimatta vastaan.

Johanneksen kuolema liittyy yhteen sen kanssa, että hän varoitti Herodesta aviorikoksesta. Herodeksen omatunto jossain määrin havahtui Johanneksen saarnan johdosta. Vaikka hän pani tämän vankeuteen, hän kuitenkin mielellään kuunteli Johannesta, koska tiesi hänet hurskaaksi mieheksi. Herodes tuli kuitenkin hyvin varoittavaksi esimerkiksi siinä mielessä, että hän kaikesta huolimatta jatkoi synnissä elämistä. Sen hedelmät tulivat karmealla tavalla näkyviin, kun hän ihastui asuinkumppaninsa Herodiaan tyttären tanssista niin, että lupasi toteuttaa minkä tahansa hänen toiveensa. Äitinsä yllytyksestä tytär vaati Johannes Kastajan surmaamista. Antamansa lupauksen tähden Herodeksen oli toteutettava toive. Tämä on äärimmäisen vakava esimerkki siitä, kuinka vaarallista on elää synnissä, vaikka asian vääräksi tietää. Sellaiselle pohjalle rakentuu muita ja aina vain kasvavia vääryyksiä. Herodeksen tapaus teroittaa Jumalan sanan vakavuutta: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne." (Hebr. 4:7)

Selvää on, että vääryyden tekijöiden pahat teot eivät voineet tehdä todellista pahaa Johannekselle. Hän kulki uskovan ihmisen ja uskollisen julistajan tien loppuun saakka ja peri taivaan autuuden.

4. Johanneksen merkitys meille

Johannes Kastajan saarnan vakavuus muistuttaa siitä, kuinka tärkeä on kuulla Jumalan sana ja elää uskossa Kristukseen. Hänen opetuksensa tekee selvän eron maailman ja Jumalan valtakunnan, uskon ja epäuskon välille. Juhannuksen juhlinta maailman menon mukaan on usein selvästi synnillistä. Siihen nähden on tehtävä ero ja katumuksessa ja uskossa on käytettävä Jumalan sanaa.

On hyvä pitää mielessä myös se, että Johannes on tietyllä tavalla välittävä hahmo Vanhan ja Uuden liiton välillä. Vaikka nämä molemmat liitot perustuvat Jumalan sanaan, on niiden välillä kuitenkin ero. Johannes ohjasi kuulijansa Kristuksen luokse ja osoitti, että Vanhan liiton esikuvien täyttymys on hänessä ilmestynyt. Tästä opimme sen, että yksin Kristukselta meidän on etsittävä turvaa sydämellemme ja syntien anteeksiantamusta. Ei ole tarvetta haikailla Vanhan liiton puoleen, vaan saamme täyden lohdutuksen Uuden liiton armonvälineistä, kasteesta, evankeliumin sanasta ja ehtoollisesta.

Päivän laulu:

Nyt veljet, siskot riemuitkaa ja kiittäkäämme Jumalaa,
On kautta kalliin kastehen Hän tuonut meille autuuden.

Jo silloin meidät iäksi Hän viinipuuhun oksasti.
Hän saattoi Herran yhteyteen, vanhurskauteemme, Jeesukseen.

Näin syntivelka suunnaton jo hukkui kasteen armohon.
Näin kaste meille ikuisen toi pelastuksen varmuuden.

Sä, Jeesus, kärsit kuoleman. Sait voiton riemun valtavan.
Nyt elät, mekin elämme. Siis usko, kiitä, riemuitse!
SK 107, sanat F. G. Hedberg