Leipoja
4
Leipä on viljasta valmistettua ruokaa, joka leivotaan taikinasta ja paistetaan. Viljana käytetään yleisimmin vehnää, mutta myös muut viljat, kuten ruis, kaura ja ohra sopivat leipätaikinaan. Mieti, mitä erilaisia nimityksiä tunnet leivälle (sämpylä, rieska, limppu jne). Raamatussa pientä leipästä nimitetään kaltiaiseksi. Toisaalta Raamatussa sanalla leipä tarkoitetaan yleensä ruokaa/elatusta, anotaanhan Isä meidän -rukouksessa: Anna meillä tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Leipä on aina kuulunut ihmisten ruokapöytään ja kuuluu yhä kaikkialla maailmassa.
Jo heti syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala sanoi Aadamille: ”Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen.”

Lue Raamatusta, mitä tuttuja tarjoiluja Aabraham tarjosi vierailleen. 1 Moos. 18:5-8.

Kotona äiti oli se, joka leipoi perheelleen, mutta kuninkaan hovissa tarvittiin leipojia. Kun profeetta Samuel varoitti Israelin kansaa siitä, mitä oikeuksia kuninkaalla on, hän sanoi: "Teidän tyttärenne hän (kuningas) ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.”

Leipää on leivottu myös myyntiin, sillä Raamatussa mainitaan, että Jerusalemissa oli ennen sen hävittämistä (n. 586 eKr) peräti Leipurienkatu, jonka varrella ilmeisesti ammattileipurit asuivat. Jer. 37:21. Ainakin matkalla olijat joutuivat ostamaan leipänsä.

Lue Raamatusta 1 Kun. 17:10-16 kertomus siitä, mitä tapahtui, kun leski vaimo leipoi leipäsen profeetta Elialle pitkän kuivuuden ja nälänhädän aikana.

Leipä niin kuin kaikki muukin ruoka on Jumalan lahjaa meille. Se, mitä Isä meidän -rukouksessa pyydämme, täyttyy muun muassa silloin, kun Jumala leipurien kätten kautta antaa meille ravintomme. Leipurit ovat siis ikään kuin Jumalan käsiä. Muistathan siunata ruokasi ja kiittää siitä.

Yhtä tärkeää kuin on saada joka päivä ruokaa, on ruokkia sieluamme Jumalan Sanalla. Jeesus sanoi: sanoi: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'" Matt. 4:4.

Jeesus sanoi: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun luokseni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.” Joh. 6:35  Tällä hän tarkoittaa sitä, että usko Jeesukseen antaa rauhan omalletunnolle, luottamuksen siihen, että Jumala pitää tässä elämässä huolta ja myös varmuuden siitä, että kerran pääsee iankaikkiseen elämään, jossa ei ole enää nälkää: ”Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle, sillä Karitsa (Jeesus), joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä." Ilm. 7:16-17.