Katso lyhyt video kertomuksesta:
Siihen aikaan kuningas Herodes otatti muutamia seurakunnasta kiinni kiduttaakseen heitä. Hän mestautti miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen. Kun hän näki sen olevan juutalaisille mieleen, hän vangitutti lisäksi Pietarinkin. Silloin olivat happamattoman leivän päivät.
Otettuaan hänet kiinni hän pani hänet vankilaan ja jätti neljän nelimiehisen sotilasvartioston vartioitavaksi tahtoen pääsiäisen jälkeen viedä hänet kansan eteen. Pietaria pidettiin siis vankilassa, mutta seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestään. Kun Herodes halusi tuoda hänet oikeuden eteen, Pietari nukkui yöllä kahden sotamiehen välissä sidottuna kaksilla kahleilla, ja vartijat vartioivat oven edessä vankilaa.
Katso, hänen edessään seisoi Herran enkeli, huoneessa loisti valo, enkeli sysäsi Pietaria kylkeen ja herätti hänet sanoen: "Nouse nopeasti!" Ja kahleet putosivat hänen käsistään. Sitten enkeli sanoi hänelle: "Vyöttäydy ja sido sandaalit jalkaasi." Hän teki niin. Vielä enkeli sanoi hänelle: "Kiedo viitta yllesi ja seuraa minua." Pietari lähti ja seurasi häntä, mutta ei tiennyt, että se, mikä enkelin vaikutuksesta tapahtui, oli totta, vaan hän luuli näkevänsä näyn. He kulkivat läpi ensimmäisen vartion ja toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupunkiin. Se aukeni heille itsestään, ja he menivät ulos ja kulkivat eteenpäin erästä katua. Yhtäkkiä enkeli erosi hänestä.
Kun Pietari tointui, hän sanoi: "Nyt totisesti tiedän, että Herra on lähettänyt enkelinsä ja pelastanut minut Herodeksen käsistä ja kaikesta, mitä Juudan kansa odotti." Päästyään siitä selville hän kulki kohti Marian, Johanneksen äidin, taloa, sen Johanneksen, jota sanottiin Markukseksi. Siellä oli monta koolla rukoilemassa. Kun Pietari koputti eteisen oveen, tuli siihen palvelustyttö, nimeltä Rode, ottamaan tulijasta selvää. Tunnettuaan Pietarin äänen hän ei iloissaan avannut eteistä, vaan juoksi sisään ja kertoi Pietarin seisovan portilla. He sanoivat hänelle: "Sinä hourit." Mutta hän väitti asian niin olevan. He sanoivat: "Se on hänen enkelinsä." Mutta Pietari koputti yhä. Kun he avasivat, he näkivät hänet ja hämmästyivät. Hän viittasi kädellään heitä vaikenemaan ja kertoi heille, kuinka Herra oli vienyt hänet ulos vankilasta, ja sanoi: "Ilmoittakaa tämä Jaakobille ja veljille." Hän lähti pois ja meni toiseen paikkaan.
Mutta kun päivä koitti, tuli sotilaille kova hätä siitä, mihin Pietari oli joutunut.
Apt. 12:1-18