Pyhän kasteen sakramentti

Kaste

Meidät on kastettu pieninä lapsina. Kotona tai seurakunnan tilaisuuden yhteydessä järjestettiin juhla, jossa meidät tuotiin kastettavaksi. Miksi näin tehtiin ja mitä silloin tapahtui?

Ensiksi on kiinnitettävä huomio kastekäskyyn. Vapahtaja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt. 28:18-20) Kaste siis perustuu Jumalan käskyyn. Uskonpuhdistaja Martti Luther teroittaa Isossa katekismuksessa, että Jumalan nimeen kastaminen ei ole kasteen saamista ihmisiltä, vaan Jumalalta.

Kasteen vaikutuksesta ihminen tulee Jeesuksen opetuslapseksi. Tämä on mahdollista sen tähden, että kasteessa Jumala vaikuttaa uskon ja antaa sen kautta synnit anteeksi. Niin pieniä lapsia kuin kaikkia muitakin ihmisiä luonnostaan koskee Jumalan sana: ”Mikä lihasta on syntynyt, on liha.” (Joh. 3:6) Tällä tarkoitetaan sitä, että ihminen syntyy synnin alaisena ilman uskoa ja rakkautta Jumalaan. Tästä syystä on välttämätöntä saada synnit anteeksi, jotta voi tulla Jumalan valtakuntaan.

Kasteessa Jumala antaa synnit anteeksi. Apostoli Pietari sanoi helluntaina niille, jotka tunnustivat syntinsä: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." (Apt. 2:38,39) Syntien anteeksiantamus omistetaan uskon kautta. Myös usko lahjoitetaan kasteessa. Raamattu sanoo: ”Jossa (kasteessa)  te myös hänen (Kristuksen) kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.” (Kol. 2:12)

Vähässä katekismuksessa opetetaan kasteen jokapäiväisestä käytöstä uskon kilvoituksessa: ”Mitä tällainen vedellä kastaminen merkitsee? Se merkitsee sitä, että meissä oleva vanha ihminen on kaikkine synteineen ja pahoine himoineen jokapäiväisen katumuksen ja parannuksen kautta upotettava ja kuoletettava ja sen sijaan joka päivä on tuleva esiin ja nouseva uusi ihminen, joka elää vanhurskaudessa ja puhtaudessa iankaikkisesti Jumalan edessä.” Kun elämme Jumalan omina, meidän on joka päivä vastustettava syntiä ja saatava syntien anteeksiantamuksen ravintoa. Tämä toteutuu, kun tunnustamme syntimme Jumalan edessä, uskomme ne anteeksi Jeesuksen tähden ja sitten hänen armonsa avulla haluamme elää Jumalan käskyjen mukaan.

Olemme saaneet kasteessa kaiken, mitä pelastukseemme tarvitaan. Nämä lahjat meidän tulee omistaa uskossa Vapahtajaan. Jeesus sanoi: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu.” (Mark. 16:16) Kaste on antanut meille omaksemme Jeesuksen armotyön meidän edestämme. Se, että hän on antanut itsensä uhriksi kaikkien ihmisten puolesta, on tullut meidänkin omaksemme kasteessa. Kun uskomme Jeesukseen omana Vapahtajanamme, elämme kasteen liiton turvissa ja perimme iankaikkisen elämän.

Oma kysymyksensä on, miksi myös pienet lapset on kastettava. Tähän voidaan vastata lyhyesti kastekäskyn avulla. Jeesus käski kastaa kaikkia kansoja. Ei ole sellaista kansaa, jossa ei olisi lapsia. Lapsikasteen tarve on selvä myös siitä syystä, että myös lapset ovat luonnostaan synnin alaisia ja siis tarvitsevat syntien anteeksiantamusta. Ne, jotka vastustavat lapsikastetta, usein väittävät, että lapsi ei voisi uskoa. Tämä väite on  väärä, sillä usko on Jumalan teko, ja hän voi sen varmasti synnyttää myös pienessä lapsessa. On siis sekä kasteen tarpeen että siinä saatavien lahjojen kannalta välttämätöntä, että seurakunnan yhteydessä syntyvät lapset kastetaan. Tarpeellista myös on, että lapsille opetetaan Jumalan sana ja he sen myötä oppivat, mitä ovat kasteessa lahjaksi saaneet.

Kasteen myötä kastettava tulee myös seurakunnan jäseneksi. Tästä syystä luontevaa on, että kaste toimitettaisiin esimerkiksi jumalanpalveluksen yhteydessä. Suomessa on vanhastaan ollut yleisempää kastaa kotona kuin jumalanpalveluksessa. Tähän on ollut omia maallisia syitään, esimerkiksi pitkät matkat, jotka ovat voineet aiemmin olla hyvin hankalia pienen lapsen kanssa. Nykyään tämänkaltaisia esteitä ei juuri ole. Olisikin hyvä, että seurakunnissamme voisi yleistyä tapa tuoda lapset kasteelle seurakunnan jumalanpalvelukseen.