Kristus kestää

Kristus kestää

1. paastonajan sunnuntai (Invocavit), 1. vsk. 1 Moos. 3:1–15

Mutta käärme oli älykkäin kaikista kedon eläimistä, jotka HERRA Jumala oli tehnyt. Se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?" Vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi.'" Käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan." Vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä. Hän otti sen hedelmästä, söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja hänkin söi. Silloin heidän molempien silmät aukenivat, ja he huomasivat olevansa alasti, ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen lannevaatteet. He kuulivat, kuinka HERRA Jumala kulki paratiisissa illan viileydessä. Niin mies piiloutui vaimonsa kanssa HERRAn Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan. Mutta HERRA Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?" Hän vastasi: "Minä kuulin askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sen tähden minä menin piiloon." Niin hän sanoi: "Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö olekin syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?" Mies vastasi: "Vaimo, jonka annoit olemaan kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin." HERRA Jumala sanoi vaimolle: "Mitä olet tehnyt?" Vaimo vastasi: "Käärme petti minut, ja minä söin." Sitten HERRA Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käydä ja syödä tomua koko elinaikasi. Minä panen vihollisuuden sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen Siemenensä välille. Hän on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän."

Rakkaat kristityt. Saarnatekstimme on monelle nykyihmiselle vaikea käsittää. Sen ei kuitenkaan tule meitä hämmästyttää, sillä sama teksti on tullut loukkaukseksi lukemattomille ennen meidän aikaamme. Onhan nimittäin niin, että ei ole lainkaan mukavaa kuulla olevansa syyllinen. Rikollinen ei halua (lukuun ottamatta poikkeustapauksia) jäädä kiinni teoistaan. Toisaalta harva myöskään haluaa tulla tunnetuksi rikollisen ystävänä. Tästä meillä on esimerkkinä Jeesuksen vangitsemista seuraamaan lähtenyt Pietari, joka lankesi kieltämään Herran Jeesuksen.

 

Raamattu kuitenkin osoittaa meille syyllisen.

 

Raamattu osoittaa meille rikoksen ja sen seuraukset.

 

Meille osoitetaan myös tuomio.

 

Ennen kuulemaamme tekstikappaletta Raamattu kertoo, kuinka Jumala on luonut kaiken näkyvän ja näkymättömän ja tehnyt ne hyväksi oman iankaikkisen hyvyytensä mukaan. Hän loi myös ihmisen omaksi kuvakseen, mikä on valtava armotyö meitä kohtaan, että hän maan tomun nosti kaltaisuuteensa ja yhteyteensä. Jumala antoi ihmiselle tuntemisensa ja palvelutehtävän hallita kaikkea Jumalan luomaa. Mutta ei kulu kauan, kun ihminen hylkää Luojansa ja halveksuu kaikkea, mitä hän on lahjaksi saanut. Käärme, tuo paholainen ja perkele, kiusaa ihmistä ja vääristää sanoillaan sen, mitä Jumala on säätänyt ja sanoillaan esittää Jumalan sellaisena, kuin hän, perkele itse, on. Huomaa, miten julkea perkele on. Juuri on luomakunta tullut valmiiksi, kun hän on jo ehtinyt ylpistymään, lankeamaan ja kadottamaan kaiken, minkä Jumala hänessä loi olevaksi ja nyt jo hän on ehtimässä tuhoamaan Jumalan rakkainta luomusta ja sen mukana kaikkea. Hän tietää, ettei Jumalaa voita, joten hän iskee siihen, jonka Jumala on luonut kaltaisekseen. Ja millä tavalla! Asettamalla oman sanansa Jumalan sanaa vastaan. Voisi kuvitella, että paholainen käyttäisi jotain muita menetelmiä, mutta vain sananen riittää.

Tämä on paholaisen päätaktiikka, jota hän on käyttänyt alusta alkaen ja jota hän tänäkin päivänä käyttää. Hän valehtelee. Hän valehtelee Jumalan sanaa vastaan ja tahtoo esittää sen mahdollisimman huonossa valossa ja ennen kaikkea siten, että Jumala näyttäisi tahtovan ihmiselle pahaa. Paholainen on siis syyllinen ja viettelijä alusta alkaen.

Mutta entä ihminen? Kysymme: Onko hän paholaisen viettelyn uhri? Kyllä on. Kysymme siis: Onko hän syytön? – Ei ole! Huomaa, että ei ihminen millään tavoin vastusta käärmeen sanaa. Kuullessaan sanottavan hyvää Jumalaa pahaksi ja ihmisen vapautta rajoittavaksi, ihminen vapaaehtoisesti ja omasta halustaan valitsee pahan. Hän kyllä tunsi Jumalan, tiesi hänet hyväksi ja tiesi hänen sanansa, mutta silti ihminen heitti sen kaiken pois, jotta saisi itse olla Jumala. Ihminen on siis syyllinen.

Ihminen veti itsensä päälle kaiken syyllisyyden mukanaan tuoman rangaistuksen. Se tarkoitti hengellistä kuolemaa, siis kuolemaa isolla K:lla. Me helposti tarkkaamme kuolemaa siten, että ajallinen kuolema, hengityksen lakkaaminen, sydämen pysähtyminen, maatuminen, olisi varsinainen kuolema. Kuitenkin se on vain varsinaisen kuoleman seuraus. Todellinen kuolema on hengellinen. Se on yhteyden katkeaminen Jumalaan, se Jumalan kuvan särkyminen. Tästä aiheesta on tämän vuoden Luterilaisessa kirjoitettu jo melkoisesti.

Tämän yhteyden särkymisestä on seurannut monenlaista pahaa. Näemme sen jo kymmenen käskyn laista, mitä kaikkea Jumalan täytyy sanallaan tuomita, että me ymmärrämme sen olevan väärin. Mutta mistä nuo käskyt alkavat? Ei tappamisesta, eikä varastamisesta, vaan: ”Minä olen Herra sinun Jumalasi – älä pidä muita jumalia minun rinnallani.” Tämä helposti ohitetaan ajattelemalla, että: ”Minähän olen kristitty, en minä palvo Baalia, Buddhaa, tai Allahia.” Mutta nuo ovat vain karkeita esimerkkejä, mutta yhtä hirveä, joskin kavalampi on se epäjumala, joka katsoo sinua peilistä. Juuri se – minä itse – on epäjumala, jonka palvontaan ensimmäiset ihmiset syyllistyivät – Minä Itse.

Tuo epäjumala – Minä Itse vaatii huomion, etummaisen sijan, oikeuden tehdä mielensä mukaan, oikeuden käyttää aikansa niin kuin haluaa. Minä Itse haluaa määrittää jopa sen koska, missä, kuinka usein ja kenen suusta Minä Itse Jumalan sanaa kuuntelee. Silloinkin Minä Itse kuuntelee vain sen, mikä itselle sopii.

Tuon epäjumalan kanssa meidän on tässä ajallisessa vaelluksessa eläminen. Mutta emme saa sitä ruokkia ja vaalia, vaan taistella sitä vastaan. Mutta kuinka sen teemme? –Vastauksen löydämme kirkkaasti tämän päivän teksteissämme.

Huomaamme nimittäin, että Hengen johdatettua Kristuksen autiomaahan ei perkele heti käynyt häntä kiusaamaan, vaan odotti, kunnes Jeesuksen oli nälkä. Eikä hän käynyt Jeesukseenkaan käsiksi muuten, kuin samalla tavoin kuin ensimmäisiin ihmisiin: antamalla oikein viisaalta ja järkevältä kuulostavan neuvon. ”Jos olet Jumalan Poika, käske näiden kivien muuttua leiväksi.” Oi miten houkutteleva ajatus! ”Kyllähän sen ymmärtäisi, että ihminen kärsii nälkää erämaassa, mutta että Jumalan Poika – mitä järkeä on olla kaikkivaltias, jos ei kerran käytä voimaansa itsensä ruokkimiseen?” ”Eikö siitä hyötyisi kaikki?” ”Mitä hyötyä nälkään kuolleesta Vapahtajasta on?” ”Eihän ketään tarvitsisi vaivata, ei kenenkään tarvitsisi tietää.”

Näemme, että Kristus kärsi meidän puolestamme ja meidän sijassamme. Mutta näemme että hän kesti nuo kiusaukset. Siinä missä me päivittäin teemme synnin venyttämällä Jumalan sanaa omaksi eduksemme, niin Jeesus vastaa kiusaajalle: ”Ei ihminen elä leivästä.” Eli siitä mikä täyttää tämän elämämme tarpeita ja tyynnyttää ajallista haluamme. ”…vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.” Eli yksi sana Jumalan suusta on enemmän, kuin koko maailma. Se saa enemmän aikaan, kuin elämämme työ, koska kaikki mikä ei ole uskosta on syntiä (Room. 4:23), mutta Jumalan sana on henki ja on elämä (Joh. 6:63).

Mutta se sana, joka kyselee ja vihjaa vastoin Jumalan omaa sanaa, on perkeleen ja kuoleman sana. Ja rakkaat ystävät sitä sanaa näemme viljeltävän runsaasti joka päivä ja miten kiehtova se on. Se on toisille värivaloja ja rytmiä, toiselle kauneutta ja toiselle vapaudentunnetta, toiselle se on ihmisviisauden ja tiedon hallitsemista. Kuinka sen voisi voittaa?

Katso: Kristus taistelee meidän puolestamme! Hän tekee sen Jumalan kirjoitetulla sanalla julistaen: ”Kirjoitettu on.” Ja Kiusaajan on pakko väistyä. Alennustilassaan Kristuksen tehtävä oli kantaa meidän syntimme seuraus. Hänen päälleen Jumala sälytti sen, minkä hän jätti meille lukematta paratiisissa. Iankaikkisen kuoleman. Kristus tuli ja kiusattuna, mutta kuuliaisena polki rikki Käärmeen pään. Hän, Vaimon Siemen otti sen täyden myrkkypiston kantapäähänsä. Mikään synti ei siis jäänyt sovittamatta Golgata ristinpuulla. Jeesus, Jumalan Poika, on kärsinyt tuomion sinun synneistäsi. Usko se ja kiusaajasi on voimaton. Amen

 


Tyhjä vasen

Lue saarnoja

    • All
    • Mika Bergman
    • Edward Brockwell
    • Vesa Hautala
    • Markus Mäkinen
    • Kimmo Närhi
    • Dani Puolimatka
    • Markku Särelä
    • Risto Relander
    • Saarna
    • Rippisaarna
    • Hartaus
    • Matt. 7:13 14
    • Matt. 7:15 21
    • Matt. 21:1 9
    • Luuk. 16:1 9
    • Luuk. 17:11 19
    • Luuk. 19:41 47
    • Anteeksiantamus
    • Armonvälineet
    • Evankeliumi
    • Ilo
    • Ikuinen Elämä
    • Israel
    • Jaakob
    • Jeesuksen Kärsimys
    • Jeesuksen Ylösnousemus
    • Job
    • Jumala
    • Jumalan Poika
    • Jumalan Rakkaus
    • Jumalan Sana
    • Kadotus
    • Kaksiluonto–oppi
    • Kaste
    • Katumus
    • Kiitos
    • Kiusaukset
    • Kristillinen Elämä
    • Kristillinen Seurakunta
    • Kristityn Risti
    • Kärsimys
    • Lohdutus
    • Lopunajat
    • Lähimmäisenrakkaus
    • Oikea Oppi
    • Omaisuus
    • Pyhä Henki
    • Raamattu
    • Rauha
    • Sovitus
    • Suru
    • Synti
    • Usko
    • Vanhurskauttaminen
    • Koettelemukset
    • Synninpäästö
    • Kristuksen Taivaaseen Astuminen
    • Johannes Kastaja
    • Paastonaika Ja Pääsiäinen
    • Rukous
    • Pääsiäissunnuntai
    • Toinen Pääsiäispäivä
    • 1. Sunnuntai Pääsiäisestä (Quasi Modo Geniti)
    • 2. Sunnuntai Pääsiäisestä (Misericordias Domini)
    • 3. Sunnuntai Pääsiäisestä (Jubilate)
    • 4. Sunnuntai Pääsiäisestä (Cantate)
    • Marianpäivä
    • Laskiaissunnuntai (Esto Mihi)
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • 3. Paastonajan Sunnuntai (Oculi)
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Palmusunnuntai
    • Kiirastorstai
    • 1. Adventtisunnuntai
    • 2. Adventtisunnuntai
    • 3. Adventtisunnuntai
    • 4. Adventtisunnuntai
    • Jouluaatto
    • Ensimmäinen Joulupäivä
    • Joulun Jälkeinen Sunnuntai
    • Uudenvuodenaatto
    • Uudenvuoden Päivän Jälkeinen Sunnuntai
    • Septuagesimasunnuntai
    • Seksagesimasunnuntai
    • Loppiainen
    • 1. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 4. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 5. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 6. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Kynttilänpäivä
    • Helluntai
    • Pyhän Kolmiykseyden Päivä
    • 2. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 3. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 4. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 5. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 6. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 8. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 10. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Helatorstai
    • 13. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 14. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 16. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 17. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 18. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 19. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Mikkelinpäivä
    • 20. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 21. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 22. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 23. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 26. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Pyhäinpäivä
    • Kirkkovuoden Lähinnä Viimeinen Sunnuntai
    • Tuomiosunnuntai
    • Pyhä Ehtoollinen
    • Maallinen Ja Hengellinen Uskovan Elämässä
    • Pyhä Raamattu
    • Pyhä Saarnavirka
    • Harha
    • Antaminen
    • Etsikkoaika
    • Lähimmäinen
    • Kiitollisuus
    • 22.Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 4. Paastonajan Sunnuntai
    • 1. Vuosikerta
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
  • Oletus
  • Päivämäärä
  • Satunnainen
  • 5. paastonajan sunnuntai (judica) I vsk Mutta kun Kristus tuli esiin tulevaisen hyvän ylipappina, hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, jota ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan pyhään ja sai aikaan iankaikkisen
    Read More
    • 1. Vuosikerta
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Kimmo Närhi
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
  • 4. paastonajan sunnuntai I vsk. Joh. 6:1-15 Sen jälkeen Jeesus meni Galilean, se on Tiberiaan, meren tuolle puolelle. Häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille. Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsineen. Pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä. Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai
    • Paastonaika Ja Pääsiäinen
    • Risto Relander
    • Saarna
  • 4. paastonajan sunnuntai (puolipaasto), I vuosikerta. Kun kastesumu oli haihtunut, katso, erämaassa oli maan pinnalla hienoa mannaa, hienoa kuin härmä. Kun israelilaiset näkivät sen, he sanoivat toisilleen: "Se on mannaa." Sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: ”Tämä on se leipä, jonka HERRA on antanut teille syötäväksi.”
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • Evankeliumi
    • Markus Mäkinen
    • Pyhä Ehtoollinen
    • Rippisaarna
  • Psalmissa 19 Pyhä Henki nostaa silmämme taivaiden ääriin, ja näin hän näyttää meille Jumalan Sanan valtavan ja suuren aarteen. Sellainen voima Sanalla on, että se tunkeutuu sielujemme syvyyksiin. Olemme täynnä hämmästystä Jumalan ihmeistä sekä hänen maailmassaan että hänen Sanassaan. Psalmista aloittaa ylistämällä Jumalaa hänen kunniastaan, jota julistetaan luomakunnassa. Hän ylistää
    Read More
    • Edward Brockwell
    • Hartaus
    • Jumalan Sana
    • Pyhä Raamattu
    • Usko
  • 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit), 1. vsk. 1 Moos. 3:1–15 Mutta käärme oli älykkäin kaikista kedon eläimistä, jotka HERRA Jumala oli tehnyt. Se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?" Vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä
    Read More
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • Markus Mäkinen
    • Saarna
  • 2. paastonajan sunnuntai (Reminiscere), 1. vsk, Matt. 15:21-28. Sitten Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille. Katso, kanaanilainen nainen tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti tytärtäni." Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä
    Read More
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • Markus Mäkinen
    • Saarna
  • 3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai 3vsk. 2. Kor. 1:3–11 Kiitetty olkoon Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikessa ahdistuksessa ovat. Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset tulevat osaksemme runsaina,
    Read More
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Dani Puolimatka
    • Lohdutus
    • Saarna
  • Luuk. 10:17–22: Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimessäsi." Hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta kuin salaman. Katso, olen antanut teille vallan tallata käärmeitä, skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat
    Read More
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • Ilo
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Luuk. 17:7–10: Jos jollakulla teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: 'Käy heti aterialle'? Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyöttäydy ja palvele minua, sillä aikaa kun syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä'? Eihän hän kiitä palvelijaa siitä, että tämä
    Read More
    • Mika Bergman
    • Saarna
    • Septuagesimasunnuntai
  • Luuk. 12:42–48: Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Mutta jos palvelija sanoo
    Read More
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Mika Bergman
    • Pyhä Saarnavirka
    • Saarna
  • Uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltijaLuuk. 12:42–48 Pastori Vesa Hautalan saarna Orivedellä 13.8.2017
    Read More
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Saarna
    • Vesa Hautala
  • Luuk. 14:25–35: Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille: "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se
    Read More
    • 2. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Kristillinen Elämä
    • Kristityn Risti
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Joh. 15:1–9: "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn
    Read More
    • Mika Bergman
    • Pyhän Kolmiykseyden Päivä
    • Saarna
  • Joh. 17:6–10 Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat ottaneet sinun sanastasi vaarin. Nyt he tietävät, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta. Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille;
    Read More
    • 3. Sunnuntai Pääsiäisestä (Jubilate)
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • 1 Moos. 32:24–31 Ja Jaakob jäi yksinänsä toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka. Ja kun mies huomasi, ettei hän häntä voittanut, iski hän häntä lonkkaluuhun, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen painiskellessaan hänen kanssaan. Ja mies sanoi: "Päästä minut, sillä päivä koittaa". Mutta hän vastasi:
    Read More
    • 1. Sunnuntai Pääsiäisestä (Quasi Modo Geniti)
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Joh. 12:1–16 Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan. Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan;
    Read More
    • Antaminen
    • Jumalan Rakkaus
    • Mika Bergman
    • Palmusunnuntai
    • Saarna
  • Joh. 6:24–36 Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta. Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?" Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • Mika Bergman
    • Omaisuus
    • Saarna
  • Luuk. 7:36–50 Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle. Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki
    Read More
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • Anteeksiantamus
    • Mika Bergman
    • Saarna
    • Synti
  • Matt. 16: 21–23 Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko." Mutta hän kääntyi
    Read More
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • Kiusaukset
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Joh. 4:5–26: Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille. Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki. Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle:
    Read More
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Saarna
    • Vesa Hautala
Lataa lisää pidä SHIFT pohjassa ladataksesi kaikki Lataa kaikki

Muista myös saarnakirjat

    • All
    • G. A. Aho
    • Rupert Efraimson
    • Markku Särelä
    • C. F. W. Walther
    • Saarnakirjat
    • Hartauskirjat
  • Oletus
  • Otsikko
  • Päivämäärä
  • Satunnainen