Jeesus - elämän leipä

Jeesus - elämän leipä

4. paastonajan sunnuntai I vsk. Joh. 6:1-15

Sen jälkeen Jeesus meni Galilean, se on Tiberiaan, meren tuolle puolelle. Häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille. Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsineen. Pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä. Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan luokseen, hän sanoi Filippokselle: "Mistä ostamme leipää heidän syödäkseen?" Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä. Filippos vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denaarin leivät riittäisi heille, niin että kukin saisi edes vähän." Niin eräs hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle: "Täällä on pieni poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?" Jeesus sanoi: "Asettakaa ihmiset aterioimaan." Siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, asettuivat aterioimaan. Jeesus otti leivät, kiitti ja jakeli istuville, samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat. Mutta kun heidät oli ravittu, hän sanoi opetuslapsilleen: "Kootkaa yli jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan." He kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista koria palasilla, mitkä olivat jääneet yli viidestä ohraleivästä niiltä, jotka olivat aterioineet. Ihmiset sanoivat nähtyään sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt: "Tämä on totisesti se Profeetta, joka oli tuleva maailmaan." Huomattuaan, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet tehdäkseen hänet kuninkaaksi, Jeesus vetäytyi taas pois vuorelle, hän yksinään.

 

I

Kun Jeesus oli kuullut joiltakin Johanneksen opetuslapsilta Johannes Kastajan mestaamisesta (Mt. 14:12), hän lähti kotiseuduiltaan veneellä opetuslastensa kanssa Galilean meren, toisin sanoen Genetsaretin järven,  toiselle puolen, yksinäisyyteen, autioon paikkaan, erämaahan (Mt. 14:13, Lk. 9:10). Tieto Johanneksen kuolemasta oli syvästi koskettanut häntä. "Kallis on Herran silmissä hänen pyhiensä kuolema" (Ps. 116:15). Apostolit olivat nyt palanneet saarnamatkaltaan, jolle Jeesus oli heidät lähettänyt, ja olivat kertoneet hänelle kaiken, mitä olivat tehneet ja opettaneet (Mk. 6:30). Jeesus halusi heidän tulevaan kanssaan yksinäisyyteen ja levähtävän vähän; kun he nyt nimittäin taas olivat kokoontuneet Jeesuksen luokse, oli siellä niin paljon ihmisiä, tulijoita ja menijöitä, etteivät he olleet ehtineet edes syödä (Mk. 6:31). Jeesus pitää huolta ajallisistakin tarpeistamme.

 Mutta kun kansa sai tietää Jeesuksen lähteneen ­– jotkut olivat nimittäin nähneet hänen lähtönsä (Mk. 6:33) – se seurasi häntä. Ihmiset lähtivät kaupungeista jalkaisin hänen jälkeensä (Mt. 14:13), ja osa lähti liikkeelle suorastaan juoksujalkaa ja oli perillä järven toisella puolella ennen Jeesusta ja opetuslapsia (Mk. 6:33). Kansa oli nimittäin nähnyt Jeesuksen tunnusteot, joita hän oli tehnyt sairaille. Ihmiset olivat kiinnostuneempia Jeesuksen kyvystä parantaa kuin hänen opistaan. Niin saattaa olla usein nykyäänkin; ajatellaan enemmän sitä, mitä hyötyä Jeesuksesta olisi tämän elämän asioissa ja mitä ajallista hyvää hänestä ikään kuin saataisiin irti. Ihmeet ja merkit aiheuttavat monissa kiinnostusta ja mahdollisuus tulla terveeksi. Vähemmän kiinnostavana saatetaan pitää Jeesuksen opetusta Jumalan valtakunnasta. Ajalliset siunaukset sai monet kansasta seuraamaan Jeesusta, ei autuuden asia, huoli omasta pelastuksesta.

 Yksi syy Jeesuksen poisvetäytymiselle olikin se, että Jeesuksen julistustoiminta Galileassa läheni loppuaan. Galilea oli kuullut ja nähnyt häntä jo tarpeeksi. Minne hän itse ei ollut mennyt, siellä hänen opetuslapsensa olivat julistaneet ja todistaneet hänestä. Hänen kotikaupungissaan Nasaretissa häneen oli loukkaannuttu (Mt. 13:57), ja Jeesus oli ihmetellyt nasaretilaisten epäuskoa (Mk. 6:6). Kaikkialla oli kyllä Kristuksen oman saarnan ja apostolien Kristus-saarnan kautta  syntynyt opetuslapsia; kuitenkin kansan enemmistö oli asettunut Jeesuksen oppia vastaan ja paaduttanut itsensä. Niin Herra yhä enemmän vetäytyi pois julkisuudesta apostoliensa kanssa. Pääsiäinen oli lähellä. Noin vuotta myöhemmin, seuraavana pääsiäisenä, hänet naulittaisiin ristille. Johannes Kastajan, Jeesuksen edelläkävijän, kuolema oli ikään kuin esinäytös Jeesuksen omalle kuolemalle. Tämän viimeisen maanpäällisen elämänsä vuoden hän tahtoi ennen kaikkea, vaikkakaan ei pelkästään, omistaa apostoleilleen ja valmistaa heitä heidän tulevaan tehtäväänsä. Vaikka he olivatkin jo julistaneet Jumalan sanaa, he tarvitsivat vielä paljon Mestarinsa opetusta. Ei Jeesus tänäkään päivänä lähetä palvelijoitaan, jotka hän on kutsunut saarnavirkaan, ilman sanansa opastusta, kunhan vain he ovat halukkaita vastaanottamaan ja uskomaan sen, mitä Jeesus sanassaan opettaa; se on hänen äänensä.

 Jeesus kuitenkin sääli kansaa, sillä "he olivat kuin lampaat ilman paimenta" (Mk. 6:34). Niin hän nousi vuorelle opetuslapsineen ja sieltä käsin opetti Jumalan valtakunnasta, ja hän paransi ne, jotka tarvitsivat parantamista (Lk. 9:11). Jeesus oli kärsivällinen tällaisiakin ihmisiä kohtaan, jotka hakeutuivat hänen luokseen pelkästään maallisista, ajallisista syistä. Heillekin hän julisti Jumalan armonvaltakuntaa, sitä, kuinka se hänessä oli tullut heitä lähelle.  Hän on se hyvä paimen. Hän tahtoo, että tällaisetkin ihmiset kääntyvät. Halu nähdä ihmeitä ja merkkejä Jeesukselta ja halu Jeesuksen avulla parantua sairauksista ei välttämättä todista ihmisellä olevan pelastavaa uskoa. Apostoli Paavali kirjoittaa: "Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tätä elämää koskien, olemme kaikkia muita ihmisiä kurjemmat" (1 Kor. 15:19).

 

II

 Mutta kun tuli ilta, Jeesuksen opetuslapset tulivat hänen luokseen ja pyysivät, että tämä laskisi ihmiset luotaan, niin että he voisivat ostaa syötävää lähimmistä maataloista ja kylistä ja majoittua niihin. Kansalla ei nimittäin ollut mitä syödä, ja oltiin autiolla seudulla (Mat. 14:15, Mk. 6:36, Lk. 9:12). Jeesus vastasi: "Heidän ei tarvitse mennä pois. Antakaa te heille syötävää" (Mt. 14:16, Lk. 9:13). Vielä hän kysyi Filippokselta: "Mistä ostamme leipää heidän syödäkseen?" Tällä kysymyksellään samoin kuin käskyllään Jeesus koetteli opetuslapsia. Hän tahtoi kuulla heidän vastauksensa ja nähdä heidän reaktionsa. Puutteen aikana uskoa koetellaan. Jeesus kyllä tiesi, mitä tehdä ja mitä hän olisi tekevä. Kun puute ja hätä on käsillä, on Jeesuksella apu ja keinot tiedossa ja valmiina. Mutta hän saattaa koetella meitä. Mikä on silloin reaktiomme? Filippos sanoi: "Eivät kahdensadan denaarin leivät riittäisi heille, niin että kukin saisi edes vähän." Tilanne oli siis Filippoksen mielestä toivoton. Eivätkä muutakaan opetuslapset selviytyneet koetuksesta paremmin; he tiedustelivat Jeesukselta, pitääkö tässä nyt lähteä ostamaan leipää kaikille kahdellasadalla denaarilla, joka ei siis ollenkaan riittäisi (Mt. 6:37). Jotta ruoan puute kävisi oikein ilmeiseksi, Jeesus kysyi vielä: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." (Mk. 6:38.) Andreas vastasi, että eräällä pojalla oli viisi leipää ja kaksi kalaa.  Ei muuta, ei enempää, siinä kaikki.  Hän lisäsi: "Mutta mitä ne ovat näin monelle?" Opetuslapset olivat kestäneet koetuksen kehnosti. He katsoivat vain siihen, mikä silmään näkyy ja järkeen sopii, mikä on inhimillisten laskutoimitusten mukaista. He eivät katsoneet Herraansa, Jeesukseen, eivät siihen, että hän, joka oli heidän keskellään, oli itse kaikkivaltias Herra. Entä miten on meidän laitamme, kun vaikeat ulkonaiset olosuhteet asettavat meidät koetukselle?

 Kansaa oli paljon, noin viisituhatta miestä; naisten ja lasten lukumäärää ei mainita. Jeesus käski asettaa ihmiset ruohikolle aterioimaan. Ruokana olisi viisi leipää ja kaksi kalaa. Miltä mahtoi kuulostaa tämä kehotus opetuslasten korvissa? Mitä sanoivat heidän aistinsa, mitä heidän järkensä? Ehkäpä: ei voi olla totta, ei voi olla mahdollista. Tosin itse Herra näin sanoo, mutta kuitenkin ihmisjärki ei ole taipuvainen uskomaan. Kaikkien oli asetuttava ruohikkoon ruokakunnittain, ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä (Mk. 9:39-40). Ketään ei tulisi sivuuttaa ruoanjakelussa; kaikkien oli määrä saada osansa. Näin Jeesus pitää kaikista huolen, häneltä ei jää huomaamatta kukaan. Daavid sanoo psalmissa 145: "Kaikkien silmät katsovat sinuun, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan. Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki, jotka elävät." (Ps. 145:15-16) Hän, joka on kaikkivaltias, joka pitää kaiken yllä sanansa voimalla, voimallisella luovalla ja ylläpitävällä sanallaan (Hepr. 1:3), ja jonka kautta maailma on luotu (Hepr. 1:2, Joh. 1:3), hallitsee kaitselmuksellaan koko maanpiiriä ja "antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin ja antaa sataa sekä väärille että vanhurskaille" (Mt. 5:45). Huomatkaa: aurinko on hänen aurinkonsa; hän antaa sen koittaa. Hän antaa sataa.

 Ja nyt Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakeli opetuslasten kätten kautta kansalle, samoin kalat, ja kaikki tulivat kylläisiksi. Ja vielä jäi tähteeksi kaksitoista korillista leivänpaloja ja tähteet kaloista (Mk. 6:43). Huomatkaa, että hän käytti näitä luonnollisia välikappaleita, leipiä ja kalaa. Hän ei antanut sataa mannaa taivaasta. Hän ei muuttanut kiviä leiviksi.  Tässä on se opetus, että meidän tulee käyttää hyväksemme niitä välineitä, joita normaalisti on tarjolla, kuten ruokaa ja juomaa, lääkkeitä, vaatetusta jne. mutta samalla luottaa ja turvautua yksin kaikkivaltiaan Herramme apuun ja siunaukseen. Rukoilemme ennen ateriaa kiittäen ruoasta, niin kuin Jeesuskin teki antaen meille esikuvan, sillä Jumalan siunaus on se, joka tekee ruoasta ja juomasta ravitsevan. Jeesus sanoi perkeleelle: "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee" (Mt. 4:4); toisin sanoen, ei leipä itsessään ketään ravitse ilman Jumalan siunausta, Jumalan voimallista luovaa ja ylläpitävää sanaa, jolla hän kaiken pitää yllä. Jos Jumala niin tahtoo, ei ruoka eikä juoma ravitse hänen vetäessä siunaavan kätensä pois; jos Jumala niin tahtoo, hän voi pitää hengissä ilman ruokaa ja juomaa. Tässä Jeesus osoittautuu kaikkivaltiaaksi Herraksi, maan ja taivaan Luojaksi ja kaiken luodun Ylläpitäjäksi.

 Uskoville on sangen lohdullista, että Jeesus, johon uskomme ja turvaamme autuudeksemme, joka on ansainnut ja hankkinut meille syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen autuuden, antaa meille myös jokapäiväisen leipämme. Olemme siis hyvässä turvassa sekä sielun ja että ruumiin puolesta, niin maallisten ja ajallisten kuin hengellisten ja iankaikkisten asioiden puolesta. Mutta Jeesus sanoo: "etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä teille lisäksi annetaan" (Mt. 6:33). Ihmiset, jotka tässä tulivat ravituiksi, sanoivat Jeesuksen olevan "se Profeetta, joka oli tuleva maailmaan", mutta heillä oli tästä Mooseksen ennustamasta Messias-profeetasta aivan vääristynyt kuva: he halusivat väkipakolla tehdä Jeesuksesta maallisen kuninkaan, joka järjestäisi heille hyvät oltavat. Jeesus sanoikin kansalle vähän myöhemmin: "Ette etsi minua sen tähden, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sen tähden, että söitte leipiä ja tulitte ravituiksi" (Joh. 6:26). He eivät olleet Jeesuksen tunnusteosta oppineet tuntemaan häntä tosi Jumalana ja elämän leipänä; he halusivat ihmeitä ihmeiden takia, eivätkä antaneet tunnustekojen ohjata heitä Jeesuksen opetukseen Jumalan valtakunnasta.

 Tärkeintä on se, että Jeesus on elämän leipä, niin kuin hän kansalle pian tämän tapauksen jälkeen opetti. Jolla ei ole Jeesus elämän leipänä, iankaikkisen elämän antajana, sillä ei viimeisellä tuomiolla ole lohtua siitä, että Jeesus täällä ajassa kaitselmuksellaan kaiken ohjaa ja antaa ajallista hyvää niin hyville kuin pahoille. Tulee ennen kaikkea muuta etsiä Jumalan valtakuntaa, uskoa evankeliumi syntien anteeksisaamisesta Jeesuksen tähden ja näin tulla Jumalan armonvaltakuntaan sisälle. Sitten myös Jeesus aivan erityisellä huolenpidolla kaitsee omiansa ja pitää heistä huolta ajallisestikin sillä tavalla kuin hän hyväksi näkee. "Hän lahjoittaa minulle runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki tämän elämän välttämättömät tarpeet, suojelee minua kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta." (Vähä katekismus.) Siitä saamme olla varmoja, niin totta kuin Jeesus Kristus on Herra: kaikkivaltias maan ja taivaan Herra, meidän Herramme, minun Herrani, sinun Herrasi.

 Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelkoon teidän sydämenne ja ajatuksenne Vapahtajassa Kristuksessa Jeesuksessa. Aamen.

 


Tyhjä vasen

Lue saarnoja

    • All
    • Mika Bergman
    • Edward Brockwell
    • Vesa Hautala
    • Markus Mäkinen
    • Kimmo Närhi
    • Dani Puolimatka
    • Markku Särelä
    • Risto Relander
    • Saarna
    • Rippisaarna
    • Hartaus
    • Matt. 7:13 14
    • Matt. 7:15 21
    • Matt. 21:1 9
    • Luuk. 16:1 9
    • Luuk. 17:11 19
    • Luuk. 19:41 47
    • Anteeksiantamus
    • Armonvälineet
    • Evankeliumi
    • Ilo
    • Ikuinen Elämä
    • Israel
    • Jaakob
    • Jeesuksen Kärsimys
    • Jeesuksen Ylösnousemus
    • Job
    • Jumala
    • Jumalan Poika
    • Jumalan Rakkaus
    • Jumalan Sana
    • Kadotus
    • Kaksiluonto–oppi
    • Kaste
    • Katumus
    • Kiitos
    • Kiusaukset
    • Kristillinen Elämä
    • Kristillinen Seurakunta
    • Kristityn Risti
    • Kärsimys
    • Lohdutus
    • Lopunajat
    • Lähimmäisenrakkaus
    • Oikea Oppi
    • Omaisuus
    • Pyhä Henki
    • Raamattu
    • Rauha
    • Sovitus
    • Suru
    • Synti
    • Usko
    • Vanhurskauttaminen
    • Koettelemukset
    • Synninpäästö
    • Kristuksen Taivaaseen Astuminen
    • Johannes Kastaja
    • Paastonaika Ja Pääsiäinen
    • Rukous
    • Pääsiäissunnuntai
    • Toinen Pääsiäispäivä
    • 1. Sunnuntai Pääsiäisestä (Quasi Modo Geniti)
    • 2. Sunnuntai Pääsiäisestä (Misericordias Domini)
    • 3. Sunnuntai Pääsiäisestä (Jubilate)
    • 4. Sunnuntai Pääsiäisestä (Cantate)
    • Marianpäivä
    • Laskiaissunnuntai (Esto Mihi)
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • 3. Paastonajan Sunnuntai (Oculi)
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Palmusunnuntai
    • Kiirastorstai
    • 1. Adventtisunnuntai
    • 2. Adventtisunnuntai
    • 3. Adventtisunnuntai
    • 4. Adventtisunnuntai
    • Jouluaatto
    • Ensimmäinen Joulupäivä
    • Joulun Jälkeinen Sunnuntai
    • Uudenvuodenaatto
    • Uudenvuoden Päivän Jälkeinen Sunnuntai
    • Septuagesimasunnuntai
    • Seksagesimasunnuntai
    • Loppiainen
    • 1. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 4. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 5. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 6. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Kynttilänpäivä
    • Helluntai
    • Pyhän Kolmiykseyden Päivä
    • 2. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 3. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 4. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 5. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 6. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 8. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 10. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Helatorstai
    • 13. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 14. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 16. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 17. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 18. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 19. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Mikkelinpäivä
    • 20. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 21. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 22. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 23. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 26. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Pyhäinpäivä
    • Kirkkovuoden Lähinnä Viimeinen Sunnuntai
    • Tuomiosunnuntai
    • Pyhä Ehtoollinen
    • Maallinen Ja Hengellinen Uskovan Elämässä
    • Pyhä Raamattu
    • Pyhä Saarnavirka
    • Harha
    • Antaminen
    • Etsikkoaika
    • Lähimmäinen
    • Kiitollisuus
    • 22.Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 4. Paastonajan Sunnuntai
    • 1. Vuosikerta
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
  • Oletus
  • Päivämäärä
  • Satunnainen
  • 5. paastonajan sunnuntai (judica) I vsk Mutta kun Kristus tuli esiin tulevaisen hyvän ylipappina, hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, jota ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan pyhään ja sai aikaan iankaikkisen
    Read More
    • 1. Vuosikerta
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Kimmo Närhi
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
  • 4. paastonajan sunnuntai I vsk. Joh. 6:1-15 Sen jälkeen Jeesus meni Galilean, se on Tiberiaan, meren tuolle puolelle. Häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille. Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsineen. Pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä. Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai
    • Paastonaika Ja Pääsiäinen
    • Risto Relander
    • Saarna
  • 4. paastonajan sunnuntai (puolipaasto), I vuosikerta. Kun kastesumu oli haihtunut, katso, erämaassa oli maan pinnalla hienoa mannaa, hienoa kuin härmä. Kun israelilaiset näkivät sen, he sanoivat toisilleen: "Se on mannaa." Sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: ”Tämä on se leipä, jonka HERRA on antanut teille syötäväksi.”
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • Evankeliumi
    • Markus Mäkinen
    • Pyhä Ehtoollinen
    • Rippisaarna
  • Psalmissa 19 Pyhä Henki nostaa silmämme taivaiden ääriin, ja näin hän näyttää meille Jumalan Sanan valtavan ja suuren aarteen. Sellainen voima Sanalla on, että se tunkeutuu sielujemme syvyyksiin. Olemme täynnä hämmästystä Jumalan ihmeistä sekä hänen maailmassaan että hänen Sanassaan. Psalmista aloittaa ylistämällä Jumalaa hänen kunniastaan, jota julistetaan luomakunnassa. Hän ylistää
    Read More
    • Edward Brockwell
    • Hartaus
    • Jumalan Sana
    • Pyhä Raamattu
    • Usko
  • 1. paastonajan sunnuntai (Invocavit), 1. vsk. 1 Moos. 3:1–15 Mutta käärme oli älykkäin kaikista kedon eläimistä, jotka HERRA Jumala oli tehnyt. Se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?" Vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä
    Read More
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • Markus Mäkinen
    • Saarna
  • 2. paastonajan sunnuntai (Reminiscere), 1. vsk, Matt. 15:21-28. Sitten Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille. Katso, kanaanilainen nainen tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti tytärtäni." Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä
    Read More
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • Markus Mäkinen
    • Saarna
  • 3. loppiaisen jälkeinen sunnuntai 3vsk. 2. Kor. 1:3–11 Kiitetty olkoon Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikessa ahdistuksessa ovat. Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset tulevat osaksemme runsaina,
    Read More
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Dani Puolimatka
    • Lohdutus
    • Saarna
  • Luuk. 10:17–22: Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimessäsi." Hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta kuin salaman. Katso, olen antanut teille vallan tallata käärmeitä, skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat
    Read More
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • Ilo
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Luuk. 17:7–10: Jos jollakulla teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: 'Käy heti aterialle'? Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyöttäydy ja palvele minua, sillä aikaa kun syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä'? Eihän hän kiitä palvelijaa siitä, että tämä
    Read More
    • Mika Bergman
    • Saarna
    • Septuagesimasunnuntai
  • Luuk. 12:42–48: Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän! Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Mutta jos palvelija sanoo
    Read More
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Mika Bergman
    • Pyhä Saarnavirka
    • Saarna
  • Uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltijaLuuk. 12:42–48 Pastori Vesa Hautalan saarna Orivedellä 13.8.2017
    Read More
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Saarna
    • Vesa Hautala
  • Luuk. 14:25–35: Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille: "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se
    Read More
    • 2. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Kristillinen Elämä
    • Kristityn Risti
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Joh. 15:1–9: "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn
    Read More
    • Mika Bergman
    • Pyhän Kolmiykseyden Päivä
    • Saarna
  • Joh. 17:6–10 Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat ottaneet sinun sanastasi vaarin. Nyt he tietävät, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on sinulta. Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille;
    Read More
    • 3. Sunnuntai Pääsiäisestä (Jubilate)
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • 1 Moos. 32:24–31 Ja Jaakob jäi yksinänsä toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka. Ja kun mies huomasi, ettei hän häntä voittanut, iski hän häntä lonkkaluuhun, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen painiskellessaan hänen kanssaan. Ja mies sanoi: "Päästä minut, sillä päivä koittaa". Mutta hän vastasi:
    Read More
    • 1. Sunnuntai Pääsiäisestä (Quasi Modo Geniti)
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Joh. 12:1–16 Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan. Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan;
    Read More
    • Antaminen
    • Jumalan Rakkaus
    • Mika Bergman
    • Palmusunnuntai
    • Saarna
  • Joh. 6:24–36 Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta. Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?" Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua
    Read More
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • Mika Bergman
    • Omaisuus
    • Saarna
  • Luuk. 7:36–50 Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle. Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki
    Read More
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • Anteeksiantamus
    • Mika Bergman
    • Saarna
    • Synti
  • Matt. 16: 21–23 Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko." Mutta hän kääntyi
    Read More
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • Kiusaukset
    • Mika Bergman
    • Saarna
  • Joh. 4:5–26: Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille. Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki. Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle:
    Read More
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Saarna
    • Vesa Hautala
Lataa lisää pidä SHIFT pohjassa ladataksesi kaikki Lataa kaikki

Muista myös saarnakirjat

    • All
    • G. A. Aho
    • Rupert Efraimson
    • Markku Särelä
    • C. F. W. Walther
    • Saarnakirjat
    • Hartauskirjat
  • Oletus
  • Otsikko
  • Päivämäärä
  • Satunnainen