Pyhän Hengen autuaallinen virka

Pyhän Hengen autuaallinen virka

Ensimmäisenä helluntaipäivänä, II vsk:n epistolateksti

Ja hän [Kristus] tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä. Ef. 2:17-22.

Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamisen muistojuhla. Pyhä Henki on jumaluuden kolmas persoona, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota Isän ja Pojan kanssa yhdessä kumarretaan ja kunnioitetaan. Meidät on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Raamattu kutsuu Pyhää Henkeä "Kristuksen Hengeksi" (1 Piet. 1:11). Pyhä Kolmiykseys ja Pyhän Hengen toiminta ovat suuria salaisuuksia. Ymmärrämme ne syvemmin vasta taivaan autuudessa, missä kaikki arvoitukset ratkeavat. Siihen asti meidän on toistettava Raamatun sanoja ja uskottava ne sellaisinaan, vaikka emme kaikkea ymmärryksellämme tajuaisikaan.

Tekstissämme tulee esille kaksi syytä, minkä vuoksi me ansiottomat syntiset saamme suurella ilolla ja kiitollisuudella viettää helluntaijuhlaa. Ensiksikin Pyhä Henki on kirkastanut meille Kristuksen ja yhä häntä kirkastaa. Toiseksi Pyhä Henki on liittänyt meidät jäseniksi Kristuksen seurakuntaan ja pitää meitä siinä sekä tuo siihen yhä myös uusia jäseniä.

1. Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja vie Isän tykö

Tekstimme sanoo: "Ja hän [Kristus] tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö." Näillä sanoilla Raamattu ilmaisee, kuinka pelastumme eli pääsemme taivaallisen Isän tykö. Se tapahtuu Hengessä, siis hänen työnään, hänen vaikutuksestaan ja hänen voimastaan.

Mutta siitä, mikä Pyhän Hengen virka on ja kuinka hän sitä toteuttaa, ihmisillä ei ole käsitystä, elleivät he ole oppineet sitä Raamatusta. Luonnollinen ihminen näet yleensä pitää koko Pyhän Hengen tointa tarpeettomana tai luulee sen koskevan ajallisia asioita. Ajatellaan, että ihmisellä on asiat riittävän hyvin, jos hänellä on terveyttä ja hyvinvointia sekä jos ulkonainen rauha vallitsee maailmassa. Mutta siinä ei ole sinänsä mitään hengellistä. Siihen ei tarvittu Jumalan Pojan ihmiseksituloa eikä Pyhää Henkeä vuodatettu sitä varten. Tosin Vapahtajamme teki ruokkimisihmeitä, paransi sairaita ja herätti kuolleita ja hänen apostolinsa puhuivat vierailla kielillä ja parantumisia tapahtui Pyhän Hengen toimesta. Mutta niiden tarkoitus ei ollut vapauttaa työstä ja ruoanlaitosta eikä tehdä tarpeettomaksi lääkärintointa ja terveyshuoltoa. Niillä vahvistettiin tuona suurena murrosaikana Jumalan sana, kun ahtaista juutalaisista oloista siirryttiin maailmanlaajuiseen evankeliumin julistukseen. Ihmeiden tarkoitus ei ollut tehdä ihmisistä ihmeiden tavoittelijoita, vaan saada heidät kuulemaan apostolista julistusta siitä, että Messiaan aika oli tullut ja että vanha juutalaisen synagogakirkollisuuden aika oli ohi, uusi kristillisen seurakunnallisen kokoontumisen aika apostoleitten saarnan ympärille oli koittanut.

Tekstimme puhuu nimenomaan meille Jumalan sanan julistuksesta Pyhän Hengen toiminnan välineenä. Se sanoo, että Kristus "tuli ja julisti rauhaa" ja että Kristuksen seurakunta on apostoleitten ja profeettojen perustukselle rakennettuja. Tämä kaikki on tapahtunut ja tapahtuu "Hengessä". Muissa kirjeissään ja myös tässä Efesolaiskirjeessä apostoli on perusteellisesti opettanut Kristuksen työstä. Lyhyessä tekstikohdassamme hän ilmaisee vain hänen työnsä lopputuloksen, rauhan. Tällä hän ei tarkoita maallista rauhaa, vaan sitä rauhaa, jonka Kristus sai aikaan Jumalan ja ihmiskunnan välille lepyttämällä ja sovittamalla ihmisten synnistä johtuneen Jumalan vihan. Kun Kristus tuli, hän ei ainoastaan uhrannut itseään sovitusuhriksi, vaan hän myös opetti eli julisti evankeliumia. Hän kuulutti, että otollinen aika ja riemuvuosi oli koittanut. Hän hankki meille vangituille vapauden, meille tuomituille armahduksen ja meille Jumalan vihollisille rauhan Jumalan kanssa. Sitä, minkä hän lunastustyöllään hankki meille syntisille, hän myös julisti. Tätä rauhaa julistivat enkelit jouluyönä. Ja kun Kristus aloitti julkisen toimintansa, hän saarnasi Herran otollista vuotta eli evankeliumia taivasten valtakunnasta.

Kun sodassa oli saavutettu voitto, sanansaattaja lähti taistelutantereelta kuuluttamaan kansalle, että voitto oli saatu ja rauhan aika oli koittanut. Tätä viestiä sanottiin ilosanomaksi eli evankeliumiksi. Näin profeetta Naahum kirjoittaa: "Katso, jo ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa." (Naah. 1:15). Ja profeetta Jesaja kirjoittaa: "Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: 'Sinun Jumalasi on kuningas!'" (Jes. 52:7) Evankeliumi on siis sanoma jo saavutetusta voitosta ja jo koittaneesta rauhasta.

Kristuksen voitto oli niin varma, että hän saattoi julistaa sitä jo koko julkisen toimintansa ajan. Jopa se oli niin varma, että kaikki edeltäneet sukupolvet saivat uskoa syntinsä anteeksi annetuiksi tulevan Messiaan nimessä.

On hyvin tärkeä havainto, että Pyhä Henki vaikuttaa siinä sananjulistuksessa, jossa ilosanomana julistetaan Kristuksen jo saamaa voittoa ja jo koittanutta rauhaa ihmiskunnan ja Jumalan välillä. Me emme siis saa tätä rauhaa aikaan teoillamme. Se on jo tehty. Jumalan viha on jo sovitettu ja Jumala on jo meille leppynyt. Me emme lepytä Jumalaa katumusharjoituksilla, pyhiinvaelluksilla emmekä muillakaan teoillamme. On vain yksi teko, joka on lepyttänyt Jumalan vihan, ja se on Kristuksen sovitusteko. Missä tätä Kristuksen tekoa julistetaan ja ihmisteot torjutaan, siellä toimii Pyhä Henki. Niin hän ottaa Kristuksen omasta ja jakaa meille. Missä tälle Kristuksen teolle ei anneta täyttä arvoa ja merkitystä, vaan missä pelastukseen sekoitetaan ihmisen omiakin tekoja, sellaisessa julistuksessa ei toimi totuuden Henki, vaan paha henki.

Tätä valmista, kertakaikkista pelastusta Kristus julisti juutalaisille ja sitä hän julistaa sanassaan myös meille pakanasyntyisille. On vain yksi evankeliumi, sama kaikille kansoille. Siinä Pyhä Henki todistaa voimallisesti ja vaikuttaa uskoa Kristukseen ja rakkautta. Tähän evankeliumin todistukseen kuuluvat sen kaikki muodot: sana luettuna, kuultuna, muisteltuna, laulettuna ja ripissä, pyhä kaste ja pyhä ehtoollinen. Kaikki nämä julistavat ja lahjoittavat meille sen rauhan, jonka Kristus teki ja joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Ja tässä evankeliumissa vaikuttaa Pyhä Henki, niin ettei se valu heti pois kuten hanhen selkään kaadettu vesi, vaan vaikuttaa sydämissä uskoa ja luottamusta Jumalan armoon, vieläpä todella uudistaa sydämemme oikeaan kristilliseen rakkauteen Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan.

2. Pyhä Henki liittää meidät jäseniksi Kristuksen seurakuntaan

Tekstimme sanoo: "Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus, jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa; ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä." Koko tämän suurenmoisen asian tekstimme sanoo tapahtuneen "Hengessä". On Pyhän Hengen työ, että saamme yhdessä toisten uskovien kanssa kuulua Kristuksen seurakuntaan.

Vanhan liiton aikana pakanat olivat vieraita ja muukalaisia. He olivat Jumalan seurakunnan ulkopuolella. Mutta ensimmäisestä helluntaista lähtien alkoivat "pakanain ajat" (Luuk. 21:24), jolloin heille oli julistettava Jumalan sana. Apostoli Pietari oppi tämän Korneliuksen luona. Siitä Apostolien teot kertovat näin: "Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 'Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?' Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen." (Apt. 10:45-48) Pietari puhui heille Kristuksesta ja sanoi: "Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta." (Apt. 10:43).

Tällä tavoin Pyhä Henki osoitti Pietarille ja muille, että uusi aikakausi oli koittanut, kun Kristus oli saattanut työnsä päätökseen ja käskenyt julistaa evankeliumia kaikille kansoille lähtien Jerusalemista. Mekin saamme olla varmoja tämän Korneliuksen tapauksen nojalla siitä, että siellä missä evankeliumin ilosanoma Kristuksen täytetystä työstä ja syntien anteeksisaamisesta hänen nimessään kaikuu puhtaana ja täytenä, siellä Pyhä Henki toimii. Hän tuo meidät ennen vieraat ja muukalaiset, ei vain jonnekin pakanain esipihaan lähettyville, vaan itse Jumalan temppelin rakennukseen sen eläviksi kiviksi eli todellisiksi jäseniksi Kristuksen seurakuntaan.

Kun Kristus lähetti apostolinsa julistamaan syntien anteeksisaamista nimessään, hän puhalsi Hengen merkkinä heidän päällensä ja sanoi: "Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." (Joh. 20:23) Ja jotta opetuslapset ymmärtäisivät Pyhän Hengen hengeksi eivätkä etsisi häntä jonakin kouriintuntuvana, ulkonaisena, ajallisena, aistittavana asiana, hän sanoi: "Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!" (Joh. 20:29)

Kun uskomme Herraan Kristukseen Jeesukseen, olemme "pyhien kansalaisia" ja "Jumalan perhettä". Pyhä Henki antaa meille täydet kansalaisoikeudet taivasten valtakuntaan. Emme ole hengellisiä venepakolaisia ilman minkään maan passia, vaan Pyhä Henki on jo pyhässä kasteessa sinetöinyt meille taivasten valtakunnan kaikki kansalaisoikeudet. Ne eivät ole vähäiset. Jo nyt olemme uskon kautta siinä valtakunnassa ja meillä on pääsy sinne myös näkemisessä viimeisenä päivänä. Kun olemme Jumalan perhettä, meillä on koti siellä, missä Jumala asuu. Ja hän asuu toisaalta ylhäisessä taivaassaan kirkkaudessa ja toisaalta myös temppelissään täällä maailmassa eli seurakunnassaan. Niin meillä toisaalta on taivaskoti, jonne saamme kuollessamme siirtyä, ja meillä on myös hengellinen koti täällä maailmassa, Kristuksen seurakunta, jossa taivaan Isä pitää meistä erityisesti hengellistä huolta.

Vaikka Pyhä Henki on näkymätön, jota emme voi aistein tavoittaa, ja vaikka Kristuksen seurakuntakin on näkymätön, niin Pyhän Hengen toiminnalla ja Kristuksen seurakunnalla on varmat ulkonaiset tuntomerkit, joiden perusteella tiedämme, mistä voimme etsiä seurakuntaa, tuota Pyhän Hengen luomusta, ja mistä sen varmuudella löydämme. Nämä tuntomerkit ovat ne välineet, joilla Pyhä Henki vaikuttaa ja ylläpitää uskon, siis sana ja sakramentit.

Pyhä Henki on totuuden Henki, joka ei rakasta valhetta, väärää oppia eikä viihdy sen seurassa. Mutta missä evankeliumi puhtaasti saarnataan ja sakramentit jaetaan Kristuksen asetuksen mukaan, siellä on varmasti Kristuksen seurakunta. Löytääksemme tämän Pyhän Hengen luomuksen ja siihen uskollisesti pitäytyäksemme, meidän tulee etsiä puhdasta Jumalan sanaa ja oikeita sakramentteja ja karttaa kaikkea väärää oppia. Tällainen oikein opettava kirkko oli apostolien aikana se kirkko, johon apostolit kuuluivat. Sitten varsin nopeasti, mutta ei kuitenkaan taisteluitta, kirkkoon pesiytyi monenlaisia vääriä oppeja ja tarvittiin luterilainen uskonpuhdistus, jotta voitiin palata apostoliseen seurakunnallisuuteen. Sitten luterilaiset kirkot turmeltuivat ja syntyi tunnustuksellisia luterilaisia kirkkoja, jotka palasivat luterilaiseen perintöön.

Aina suuret massat ovat jääneet puhdistuksen ulkopuolelle. Apostolisena aikana juutalaisten perinteinen synagogakirkollisuus oli apostolisia seurakuntia kooltaan merkittävämpi ja käsitti pääosan juutalaisista. Sitten paavikirkko oli sekä alueellisesti että jäsenmäärältään huomattavasti suurempi kirkko kuin ne kirkot, joihin uskonpuhdistus tuli. Taasen ns. luterilaiset valtio- ja kansankirkot olivat moninkertaisesti tunnustuksellisia luterilaisia kirkkoja suuremmat. Toteutui Jeesuksen sana laveasta ja kaidasta tiestä. Laveaa tietä kulkevat suuret massat, kaidan tien löytävät vain harvat. Pyhä Henki vie kaidalle tielle ja johdattaa totuuden löytämiseen ja erottamaan totuuden ja valheen, armon opin ja teko-opin. Ihmisen oma henki pitää lavealla tiellä ja tekee hänet kaikkiruokaiseksi ja kumman suvaitsevaiseksi ja saa hänet panemaan syrjään siihen kuuluvan Raamatun opetuksen.

Kun Pyhä Henki johdattaa meidät totuuden tuntoon, hän ennen kaikkea johdattaa Kristuksen tuntemiseen. Opimme tuntemaan hänen kärsimyksensä ja kuolemansa meidän syntiemme sovituksena. Hän on kulmakivi, pääasia, rakentuessamme Jumalan huoneeksi, hänen pyhäksi temppelikseen. Häneen turvaamme. Hänessä olemme löytäneet omantunnon rauhan syntiemme anteeksisaamisessa. Pyhän Hengen virka on johdattaa meidät tuntemaan Hyvä Paimen ja pitää meidät hänen seurassaan. Pyhää Henki asettaa uskollemme Kristuksen perustukseksi. Muuta perustusta ei ole eikä voi olla.

Ymmärtäkäämme siis Pyhän Hengen virka siten, että Kristus pysyy uskomme perustuksena apostolien ja profeettojen opettamana.

Markku Särelä


Tyhjä vasen

Lue saarnoja

    • All
    • Mika Bergman
    • Vesa Hautala
    • Kimmo Närhi
    • Dani Puolimatka
    • Markku Särelä
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
    • Rippisaarna
    • Puhe
    • Hartaus
    • Matt. 5:1 12
    • Matt. 7:13 14
    • Matt. 7:15 21
    • Matt. 21:1 9
    • Luuk. 16:1 9
    • Luuk. 17:11 19
    • Luuk. 19:41 47
    • Joh. 4:5 26
    • Anteeksiantamus
    • Armonvälineet
    • Evankeliumi
    • Ilo
    • Ikuinen Elämä
    • Israel
    • Jaakob
    • Jeesuksen Kärsimys
    • Jeesuksen Ylösnousemus
    • Job
    • Jumala
    • Jumalan Poika
    • Jumalan Rakkaus
    • Jumalan Sana
    • Kadotus
    • Kaksiluonto–oppi
    • Kaste
    • Katumus
    • Kiitos
    • Kiusaukset
    • Kristillinen Elämä
    • Kristillinen Seurakunta
    • Kristityn Risti
    • Kärsimys
    • Lohdutus
    • Lopunajat
    • Lähimmäisenrakkaus
    • Oikea Oppi
    • Omaisuus
    • Pyhä Henki
    • Raamattu
    • Rauha
    • Sovitus
    • Suru
    • Synti
    • Usko
    • Vanhurskauttaminen
    • Koettelemukset
    • Synninpäästö
    • Kristuksen Taivaaseen Astuminen
    • Johannes Kastaja
    • Rukous
    • Pääsiäissunnuntai
    • Toinen Pääsiäispäivä
    • 1. Sunnuntai Pääsiäisestä (Quasi Modo Geniti)
    • 2. Sunnuntai Pääsiäisestä (Misericordias Domini)
    • 3. Sunnuntai Pääsiäisestä (Jubilate)
    • 4. Sunnuntai Pääsiäisestä (Cantate)
    • 6. Sunnuntai Pääsiäisestä (Exaudi)
    • Marianpäivä
    • Laskiaissunnuntai (Esto Mihi)
    • 1. Paastonajan Sunnuntai (Invocavit)
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • 3. Paastonajan Sunnuntai (Oculi)
    • 4. Paastonajan Sunnuntai (Laetare)
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Palmusunnuntai
    • Kiirastorstai
    • Pitkäperjantai
    • 1. Adventtisunnuntai
    • 2. Adventtisunnuntai
    • 3. Adventtisunnuntai
    • 4. Adventtisunnuntai
    • Jouluaatto
    • Ensimmäinen Joulupäivä
    • Joulun Jälkeinen Sunnuntai
    • Uudenvuodenaatto
    • Uudenvuoden Päivän Jälkeinen Sunnuntai
    • Septuagesimasunnuntai
    • Seksagesimasunnuntai
    • Loppiainen
    • 1. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 4. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 5. Sunnuntai Loppiaisesta
    • 6. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Kynttilänpäivä
    • Helluntai
    • Pyhän Kolmiykseyden Päivä
    • 2. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 3. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 4. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 5. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 6. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 8. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 9. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 10. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Helatorstai
    • 13. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 14. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 15. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 16. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 17. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 18. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 19. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Mikkelinpäivä
    • 20. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 21. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 22. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 23. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 26. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Pyhäinpäivä
    • Kirkkovuoden Lähinnä Viimeinen Sunnuntai
    • Tuomiosunnuntai
    • Maallinen Ja Hengellinen Uskovan Elämässä
    • Pyhä Saarnavirka
    • Harha
    • Antaminen
    • Etsikkoaika
    • Lähimmäinen
    • Kiitollisuus
    • 22.Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • 1. Vuosikerta
    • Kristuksen Ylimmäispapillinen Virka
    • Luuk. 5:1 11
  • Oletus
  • Päivämäärä
  • Satunnainen
  • Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Fariseusten kysyessä häneltä [Jeesukselta] milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, hän vastasi heille ja sanoi: "Jumalan valtakunta ei tule nähtävällä tavalla, eikä sanota: 'Katso, täällä se on', tai: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä." Hän sanoi opetuslapsilleen: "Tulee aika, jolloin te haluaisitte
    Read More
    • 2. Adventtisunnuntai
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kun Jeesus tuli Pietarin kotiin, hän näki hänen anoppinsa makaavan kuumeessa. Hän koski tämän käteen, ja kuume lähti hänestä, ja hän nousi ja palveli heitä. Illan tultua hänen luokseen tuotiin monta riivattua. Hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi, jotta
    Read More
    • 3. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Armoa Armonruhtinaalta, rauhaa Rauhanruhtinaalta! Kalliit kristityt, Isäni opetti minut naulaamaan vasaralla, kun olin lapsi. Poika ei kuitenkaan oikein taitoa oppinut. Milloin löin ohi, milloin taas naula meni vinoon ja joskus napautin sormeenikin. Kärsivällisesti isä kuitenkin neuvoi kerta toisensa jälkeen. Ja joutuipa hän joskus
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Puhe
    • Pyhäinpäivä
  • Rakkaat ystävät, veljet ja sisaret, Kristuksessa Jeesuksessa, erityisesti te, jotka tänään aiotte nauttia Herran pyhän ehtoollisen sakramentin. – Painakaamme sydämiimme Jumalan sana, joka on kirjoitettu Jesajan näyn luvussa 6, jakeissa 1–7: ”Kuningas Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. Serafit seisoivat hänen
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Pyhäinpäivä
    • Rippisaarna
  • Te olette maan suola, mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla piilossa, eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja loistamaan kaikille huoneessa
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Pyhäinpäivä
    • Saarna
  • Jeesus sanoi hänelle: "Jospa voisit uskoa. Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo." Heti lapsen isä huusi ja sanoi kyynelin: "Minä uskon, auta minua epäuskossani." Mark. 9:23-24 Erästä poikaa riivasi mykkä henki. Pojan isä oli ymmärrettävästi tuskainen ja hädissään poikansa tilanteesta. Mutta tässäkin Jeesus toimi ensin ja määrätietoisesti. Herramme antoi tällekin
    Read More
    • 15. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Marko Kailasmaa
    • Rippisaarna
  • Heidän vaeltaessaan hän meni erääseen kylään. Eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa. Hänellä oli sisar, nimeltään Maria, joka asettui istumaan Jeesuksen jalkojen juureen ja kuunteli hänen sanaansa. Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa, tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä siitä, että sisareni on jättänyt minut yksin palvelemaan? Sano siis
    Read More
    • 15. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Sen tähden, kaikki, mitä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille, sillä tämä on Laki ja Profeetat. Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie leveä, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät. Mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Mutta tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu niille, jotka ovat lain alla, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä, sen tähden, ettei mitään lihaa julisteta hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista, sillä lain kautta tulee synnintunto. Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta Laki ja Profeetat
    Read More
    • 5. Sunnuntai Pyhän Kolmiykseyden Päivästä
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Kun helluntaipäivä oli tullut, he olivat kaikki yksimielisesti yhdessä. Silloin tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt kova tuulenpuuska, ja se täytti koko talon, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle. He tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat
    Read More
    • Helluntai
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Jos maailma teitä vihaa, tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä. Jos te maailmasta olisitte, maailma omaansa rakastaisi. Mutta koska ette ole maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, sen tähden maailma teitä vihaa. Muistakaa se sana, jonka minä teille sanoin: 'Ei ole palvelija herraansa suurempi.' Jos he
    Read More
    • 6. Sunnuntai Pääsiäisestä (Exaudi)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kalliit ystävät, Nykyisin jotkut varttuneemmatkin suomalaiset kysyvät: miksi maassamme vietetään kirkollisia juhlapyhiä. Niihin liittyvät vapaapäivät ansiotyöstä kyllä kelpaavat, mutta vain harva etsiytyy silloin Jumalan sanan kuuloon ja ehtoolliselle. Aikaisemmin pyhäkoulu- ja rippikoulutyö piti suurimman osan kansaa edes tietoisina pyhäpäivien merkityksistä. Jo suomen kielessämme
    Read More
    • Helatorstai
    • Jeesuksen Ylösnousemus
    • Marko Kailasmaa
    • Puhe
  • Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua enemmän kuin nämä?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra, sinä tiedät, että olet minulle rakas." Hän sanoi hänelle: "Ruoki minun karitsoitani." Hän sanoi hänelle taas toistamiseen: "Simon, Joonan poika, rakastatko minua?" Hän vastasi hänelle: "Rakastan, Herra, sinä tiedät,
    Read More
    • 2. Sunnuntai Pääsiäisestä (Misericordias Domini)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka eräät teistä sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? Mutta jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, Kristuskaan ei ole noussut ylös. Mutta jos Kristus ei ole noussut ylös, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne. Silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Pääsiäissunnuntai
    • Saarna
  • Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena. Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, hän sanoi äidilleen: "Nainen, katso, poikasi!" Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet luokseen. Sen jälkeen,
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Pitkäperjantai
    • Saarna
  • Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka aterioivat hänen kanssaan. Maria otti naulan oikeaa, kallisarvoista nardusvoidetta, voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan, ja huone tuli täyteen voiteen
    Read More
    • Marko Kailasmaa
    • Palmusunnuntai
    • Saarna
  • Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Pyhä ja Tosi, jolla on Daavidin avain, se, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa: Tiedän tekosi. Katso, olen pannut eteesi avoimen oven, eikä kukaan voi sitä sulkea, sillä voimasi on vähäinen, ja olet pitänyt sanani etkä ole kieltänyt nimeäni.
    Read More
    • 5. Paastonajan Sunnuntai (Judica)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Niin eräs fariseuksista pyysi häntä syömään kanssaan. Hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle. Katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka oli syntinen; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, hän toi mukanaan alabasteripullon, asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojaan kyynelillään,
    Read More
    • 2. Paastonajan Sunnuntai (Reminiscere)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "On tullut hetki, jolloin Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti sanon teille: jos ei vehnänjyvä putoa maahan ja kuole, se jää yksin, mutta jos se kuolee, se tuottaa paljon hedelmää. Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen. Mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iankaikkiseen elämään. Jos
    Read More
    • Laskiaissunnuntai (Esto Mihi)
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
  • Niinpä hän tuli Syykar-nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä Jaakobin pojalleen Joosefille antamaa maa-aluetta*. Siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, hän istuutui lähteen reunalle. Oli noin kuudes tunti. Eräs Samarian nainen tuli ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda." Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin
    Read More
    • 2. Sunnuntai Loppiaisesta
    • Joh. 4:5 26
    • Marko Kailasmaa
    • Saarna
Lataa lisää pidä SHIFT pohjassa ladataksesi kaikki Lataa kaikki

Muista myös saarnakirjat

    • All
    • G. A. Aho
    • Rupert Efraimson
    • Markku Särelä
    • C. F. W. Walther
    • Saarnakirjat
    • Hartauskirjat
  • Oletus
  • Otsikko
  • Päivämäärä
  • Satunnainen