Notice: Undefined offset: 1 in /var/www/luterilaicom/public_html/components/com_content/router.php on line 338
Diakoni - mm. Stefanus

Diakoni - mm. Stefanus

16
"Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. Toinen tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Matt. 22:37-39. Jeesus opetti: ”Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman; ja jolla on ruokaa, tehköön samoin." Luuk. 3:11. "Älä sano lähimmäisellesi: Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan", kun sinulla kuitenkin on.” Sananl. 3:28.

Meille on annettu tehtäväksi huolehtia lähimmäisistämme, erityisesti uskon sisaristamme ja veljistämme. ”Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' Matt. 25:40.

Vähän sen jälkeen, kun Jeesus oli astunut ylös taivaaseen, syntyi Jerusalemiin ensimmäinen seurakunta. Siihen liittyi jo ensimmäisenä helluntaina kolmetuhatta ihmistä. Heidän joukossaan oli myös köyhiä. Varsinkin lesken osa oli tuohon aikaan heikko, sillä naiset eivät käyneet töissä. Niinpä seurakunnassa pidettiin huolta vähempiosaisista: ”Niinä päivinä, kun opetuslasten luku lisääntyi, syntyi hellenisteissä nurinaa heprealaisia vastaan siitä, että heidän leskiänsä syrjäytettiin jokapäiväisessä avunannossa. Niin ne kaksitoista (apostolit) kutsuivat kokoon opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole soveliasta, että me laiminlyömme Jumalan sanan toimittaaksemme pöytäpalvelusta. Valitkaa sen tähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen. Mutta me tahdomme pysyä rukouksessa ja sanan palveluksessa."  Se puhe kelpasi kaikelle joukolle; ja he valitsivat Stefanuksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, ja Filippuksen ja Prokoruksen ja Nikanorin ja Timonin ja Parmenaan ja Nikolauksen, antiokialaisen käännynnäisen, ja asettivat heidät apostolien eteen, ja nämä rukoilivat ja panivat kätensä heidän päällensä. Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi. Stefanus, täynnä armoa ja voimaa, teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansassa. Apt. 6:1-8.

Tällaista seurakunnan miespalvelijaa nimitetään diakoniksi, nainen on vastaavasti diakonissa. Mieti mitä kaikkia palvelijoita seurakunta tarvitsee nykyisin. Tarvitaan urkureita, kanttoreita, pyhäkoulunopettajia ja rippikoulun pitäjiä. Leireillä tarvitaan ateriapalveluista huolehtijoita ja seurakunnan kiinteistöt tarvitsevat siistijöitä ja kunnossapitäjiä jne. Seurakunta tarvitsee siis yhä monenlaisia toimijoita, jotta pastorit voivat keskittyä heidän tärkeimpään tehtäväänsä: Julistaa Jumalan Sanaa, lukea sitä itse ja pysyä rukouksessa ja kiitoksessa. Pastoreiden tärkeimpään tehtävään kuuluu myös kastaa pienet vauvat ja sellaiset aikuisetkin, joita ei ole lapsena kastettu sekä jakaa ehtoollista. Avioparien vihkiminen ja vainajien siunaaminen kuuluu myös pastorien tehtäviin.

Me kaikki voimme toimia lähimmäistemme parhaaksi. Lapset voivat käydä katsomassa ja ilahduttamassa yksinäisiä vanhuksia ja sairaita. Äidin kanssa voi leipoa ja viedä heille lämpimäisiä. Joskus pelkkä ystävällinen sana tai hymy voi auttaa murheellista. Kun muistamme Jeesuksen rakkautta ja armoa, se antaa meille voimia heijastaa hänen valoaan ympärillemme. Voimme yhtyä rukoukseen Lina Sandellin laulun sanoin:

     Suo, Jeesus, että aina voisin sun henkeäsi heijastaa.
     Näin joka päivä ilmitoisin: Uusiksi armo meidät saa.

     Vain sulla rakkautta riittää, myös mun se aina muistaa suo.
     Suo siitä töin ja toimin kiittää. Näin muille lämpöään se luo.

     Suo, etten pois sun luotas kulje, kun maailma mua viehättää.
     Suo, etten sydäntäni sulje, näin hylkää toista, kärsivää.